Ensilumi valkaisi tänään maata, tuuli humisi. Parvekkeella oleva viimeinen pelargoni on yhä jaksanut kukkia, vaikka minulla ei ole parvekelaseja. Pitkään sain nauttia kukista.
Lepäsin tänään askareiden jälkeen. Ruuanvalmistusta, korttiaskartelua jne. Kipuni ja sairauteni vaativat paljon lepoa ja ajattelin evankeliumia. Ajattelin ristiä ja Jeesuksen kärsimystä. Ja huokailin Jumalan puoleen. Kuuntelin myös erään opetuksen, joka kosketti sydäntäni http://rovasti.fi/puheet/006ab_Elama_evankeliumista.mp3 ja vahvisti, mitä niin usein olen lohduksi saanut.
Jeesus on tehnyt kaiken valmiiksi, armahtanut ja tahtoo, että saisi sydämessäni suuremman sijan. Sana armosta ja sovituksesta on niin kallisarvoinen...
Olin aiempina vuosina kuullut opetuksia, jotta minun täytyisi olla sellainen ja tällainen tehdä sitä ja tätä kasvaakseni uskossani. Noudattaa sanaa ja pyrkiä ylemmäs.
Lain alle olin joutunut ja hukkasin ajaksi Jumalan armon . Ehkä se on monien tie ja koulukin? Laki on todella niin hyvä, että sitä tahtoisi pystyä noudattamaan.
Ensin alkuun uskon saatuani olin niin " ensirakkaudessa". Sitten myöhemmin tahdoin noudattaa Jumalan sanaa, joka kävi liian raskaaksi. Seurakunnassa tein yhtä sun toista, minusta pidettiin. Oli mukava yhdessä palvella ja etenkin nuortenkahvilatyö oli rakasta minulle.
Mutta sairastuin fyysisesti lisää ja en jaksanut enää mennä seurakunnan töihin lopulta, en kokouksiinkaan, kuin ani harvoin.
Pikkuhiljaa jäin yksin, minut jotenkin unohdettiin ja siitä kärsin. Ystävät oli minulle rakkaita ja ovat yhä. Ne ovet vaan minulta suljettiin ja myöhemmin sen ymmärsin Jumalan tahdoksi.
Myöhemmin , nyt kolmisen vuotta enimmäkseen kotona ollen, rukoillen ja Jumalan sanaa tutkien, olen löytänyt uudelleen sen armon. Usko on lahjaa, armosta, ei teoista. On suurta olla rakastettu tällaisenaan, heikkona ja puutteellisena ja sairauksieni kanssa. Toki Jeesus yhä parantaa sairauksia, jos niin hyväksi näkee, mutta minusta on tärkeintä, kun saa olla armahdettu ja kerran päästä Iankaikkiseen iloon ja saada nähdä Vapahtaja kasvoista kasvoihin.
On ollut vaikeita aikoja ja ahdistuksia, uskonkoetuksia jne. Nyt koen lepoa.
Kiitän ylinnä Jumalaa ja kiitän monia esirukouksin minua muistaneita. Kiitän Jumalaa sanastaan ja uskollisuudesta ja rakkaudestaan minua ja meitä jokaista kohtaan.
Kiitän monista Jumalan sanan opettajista, joiden kautta olen saanut vahvistua, saanut lohdutusta ja armoa. Tahdon muistaa heitä rukouksin. On monenlaista eksyttävää opetusta myös liikkeellä ja jos ei valvo ja pysy Jumalan sanassa, joka on Raamatussa ja varo, joutuu helposti harhateille.
Uskon nyt, että kasvu Jumalan lapsena, on kasvamista pieneksi. Minä itse ja omavanhurskauteni saanut vähetä ja Jeesus saanut tulla suureksi. Jumalan sana näyttää syntisyyteni ja se on saanut minut menemään päivittäin ristin juurelle, jossa saan katsella Vapahtajaani. Ristiltä loistaa valo yhä vaan...
Voin sanoa, että nämä yksinäiset vuodet, kaikkine murheineen ja iloineen, ovat auttaneet minua tuntemaan syvemmin Jeesusta. Ilmankos minulla on ollut parhaat hetket omassa rukouskammiossa Jeesuksen kanssa.
Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi. Ps. 73:28
| Tämmöisiä ajatuksia nyt. Tarvitsen Jeesusta syntieni sovittajana, puolustajana, lohduttajana, opettajana, Herranani, kalleimpana aarteenani joka päivä. Ja toivon, että saan yhä kasvaa Jumalan tuntemisessa. Ja olla mukana viemässä evankeliumia, joka yhteiseksi tehtäväksemme annettu, miten Herra minua tahtookaan käyttää . Jokainen ihminen on niin kallisarvoinen ja tänäänkin Jumala tahtoo koota heidät "siipiensä suojaan". |
Eräänä vaikeana aikana sain seuraavan laulun sanat, jota sitten lauloin. Uskon, että Jumala niin tahtoi vahvistaa. En tiedä huomisesta mitään tänään, mutta Jumalan lupaukset ovat varmat! Hyvä Paimen johdattaa ja Hänen lähellään tahdon pysyä, jotta kuulen Paimeneni hellän äänen:
Joh. 10 :27 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua
.28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni
.29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
Sanoja Rakkauden
1.
Minne mun matkani vie,
sitä tiedä en, mutta varma oon.
Herra mua aina johdattaa,
ääni Rakkauden, Hyvän Paimenen
"Sanoja Rakkauden, Kuningas heikkojen,
korvaani kuiskaa, sydämmein valtaa.
Ääni tuo hiljainen, Parhaimman Paimenen
Rakkaus suuri- näin meitä kuljettaa."
2.
Luvannut aina Hän on
Olla vierelläin, Sana varma on.
Polkuni Hän valaisee
ja askeleeni vie, työhön laupeuden.
"Sanoja Rakkauden, Kuningas heikkojen
korvaani kuiskaa, sydämmein valtaa.
Ääni tuo hiljainen, Parhaimman Paimenen
Rakkaus suuri- näin meitä kuljettaa."
Säv. & san. Lea 2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti