Viime postauksesta onkin jo aikaa. Luin aamulla Päivän sanan ja teki mieli se tänne jakaa. Laitan sen loppuun.
Tänne saakka on tultu. Kesähelteet oli uuvuttavat, myös varmasti monille. Ja fibromyalgia oireet äityi entistä pahemmiksi. Nyt on jo alkanut kroppa toipua hankalimmasta, joten on iloa jälleen jaksaa eteenpäin.
Uimassa en enää jaksanut käydä, kuin 3 kertaa tänä kesänä, joten melkein tässä kotona päivät menneet. Aamu-uinnit olleet minulle kesäisin melkein parasta.
Aiemmassa postauksessa kerroin, kun kamerani vanha ja budjettiini ei ollut sopinut parempi.
No ei hätää, nyt sainkin jotain muuta. Aloitin maalaamisharrastuksen akryyliväreillä ja on ihanaa maalata. Voin tehdä sitä kotona. Ja kun viime kesänä sain molemmat silmät taas näkemään, kun kaihit leikattiin, näen värit kirkkaina ja näen yleensä maalata. Kun en enää sairauteni vuoksi ole moneen vuoteen päässyt mm. mökille kuvailemaan , en tarvitse uutta kameraakaan. Vanha on tarpeeksi hyvä näin kotikäyttöön. Enkä jaksaisi perehtyä järjestelmäkamerien käyttöohjeisiin.
Ajattelen, että kyllä Taivaallinen Isä tietää, mitä itsekukin tarvitsee.. Jokaiselle on lahjat jaettu runsaasti. Hän rakastaa meitä.
Siunattua jatkoa ja kiitos kaikille lukijoilleni !
*****
SRO:n Päivän sana tälle päivälle:
En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta. 1. Kor. 2:2.
Evankeliumi kiinnittää katseemme Golgatan kummulle. Sieltä löytyy armo ja vapaus. Jeesuksen risti vakuuttaa, että hän on tehnyt elämäni oleellisimmat teot minun puolestani. Ristille nostettiin kaikki syntini. Sen puuhun naulittiin epäuskoni. Siellä olivat huono vaellukseni ja uskoni vähäisyys, kurjuuden tuntoni ja kaikki puutteeni. Ristillä ne olivat, Jeesuksen harteilla. Kun Jeesus sanoi: ”Se on täytetty”, kallisti päänsä ja antoi henkensä, minusta tuli vapaa ihminen. Sinä hetkenä tulin Jumalalle kelvolliseksi ja riittäväksi. Sinä hetkenä tulin tarpeeksi uskovaksi ja hyväksi ja vaellukseni tarpeeksi puhtaaksi. Jeesus itse on ollut tätä kaikkea Isälle minun puolestani. Siksi voin elää ihmisenä ihmisten joukossa. Armahdettuna syntisenä ja lain syytöksistä vapautettuna Jumalan lapsena ja kutsua siihen iloon toisiakin.
Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy
