maanantai 19. joulukuuta 2016

Sellainen on joulu

Rauhallista ja siunattua Joulunaikaa!
 
 

Viikko 51: Sellainen on joulu/ Suomen Evankeliumikoulu


Joulun alla ilmestyy paljon uusia kirjoja markkinoille. Minäkin ostelen joskus jonkun uutuuden. Mutta hyllyssäni on entuudestaan noin metrin verran Martti Lutherin kirjoja ja hänestä kertovia teoksia ja ne ovat edelleen parhaita silloin, kun tarvitsen todellista apua.
Viimeksi olen selaillut uskonpuhdistajan jouluaiheisia tekstejä. Satojen vuosien takaa Luther pyytää meitä hiljentymään, jotta kuulisimme Jumalan joulusanoman. ”Parhaiten joulusanomasta hyötyy, jos tyynnyttää sydämensä, karkottaa mielestään muun ja katselee vain joulun sanomaa. Auringon heijastuskin näkyy parhaiten tyynessä vedessä, ja juuri silloin aurinko voimakkaasti lämmittää. Kohisten liikkeellä olevassa vedessä auringon heijastusta ei voi helposti nähdä, eikä se niin lämmitäkään. Jos tahdot saada valoa ja lämpöä elämääsi ja nähdä armon ihmeitä, joista sydämesi syttyy ja tulee iloiseksi, niin katsele jouluevankeliumia hiljaisina hetkinä”, kirjoittaa Luther.
Joulupäivän saarnassaan Luther nostaa esille Marian vaatimattomuuden ja Jeesuksen syntymäpaikan alkeellisuuden ja osoittaa näillä, miten Jumala toimii täällä maailmassa kaikkein vaatimattomimpien ihmisten välityksellä ja mitä vähäpätöisimmissä oloissa.
”Katsohan, kuinka kaikki tapahtuu jouluna perin vaatimattomasti ja yksinkertaisesti ja kuinka sitä kuitenkin pidetään taivaassa suurena”, toteaa Luther. ”Tuossa on köyhä nuori neitsyt Maria. Häntä ei pidetä missään arvossa. Häntä pidetään kylänsä halpa-arvoisimpien naisten veroisena. Itsekin hän on vaitelias ja pitää itseään kylän asukkaista halvimpana. Ja ajattele, miten halveksittu hän oli matkalla Nasaretista Betlehemiin. Hän olisi ansainnut kultavaunut kaikin komeuksin. Kuinkahan moni arvoherrojen puoliso tai tytär samanaikaisesti nautti arvonantoa mukavasti eläen. Mutta Jumalan äiti teki taivalta talvisaikaan, jalan ja raskaustilassa.
”Evankelista osoittaa, miten Mariaa ja Joosefia myös Betlehemissä pidettiin mitä halpa arvoisimpina ja halveksittavimpina. Heidän oli pakko väistyä syrjään jokaisen ihmisen tieltä. Lopulta heille annettiin asuttavaksi talli. Heidän oli alistuttava samoille asuma- ja leposijoille kuin eläimet. Eikä kukaan huomannut eikä käsittänyt, mitä Jumala sai tallissa aikaan. Hän jätti suuret suojat ja komeat huoneet tyhjiksi, jätti ihmiset syömään, juomaan ja iloa pitämään. Tämä Jeesus lohdutus ja aarre oli heiltä salattu. Näin Jumala näyttää, ettei hän pidä missään arvossa sitä, mitä maailma on. Maailma puolestaan osoittaa todeksi, ettei se tunne eikä huomaa, mikä Jumalan on ja mitä Jumala vaikuttaa hiljaisuudessa.
”Itse Jeesuksen syntymä on vieläkin surkeampi. Kukaan ei armahtanut tätä nuorta naista, jolla oli edessään ensi synnyttämisensä. Ei kukaan välittänyt hänen raskaustilastaan, ei kukaan ottanut huomioon, että häneltä vieraalla paikkakunnalla puuttui kerrassaan kaikki, mitä synnyttävä äiti tarvitsee. Siinä hän sitten oli, vailla kaikkea valmistusta, vailla valoa, vailla tulta, keskiyöllä, yksin. Kukaan ei tarjonnut hänelle pienintäkään palvelusta.”
Elävästi ja realistisesti Luther kuvaa Marian vaatimatonta tallia ja synnytystä puutteellisissa oloissa. Tästä kaikesta hän näkee kuinka Jumala toimii. Jumala tekee työnsä ylenkatsottujen, halveksittujen, mitan täyttämättömien kautta ja mitä vaatimattomimmissa oloissa. Jumalan aarre on kaikin tavoin saviruukuissa, halvoissa, hauraissa ihmisissä. Ihmisen kurjuuden ja puutteiden keskellä Jumala toimii ja hänen voimansa tulee täydelliseksi heikkoudessa.
Kun ensimmäistä joulua näin hiljaisuudessa ajattelee, alkavat kauppojen joulumusiikki, koristelamppujen valot ja kiiltävät esineet tavaratalojen ikkunoissa menettää arvonsa. Äkkiä menettää merkityksensä se, ettemme pysty ostamaan moniakaan joululahjoja toisillemme. Äkkiä menettää merkityksensä se, ettemme pysty ja jaksa leipoa ennen joulua, emme jaksa koristaa kotiamme niin monella värikkäällä pallolla ja kyntteliköllä ja olkikoristuksella ja joululiinalla ja jouluverhoilla kuin jotkut toiset. Äkkiä tärkeäksi tulee se, mitä Jumala tekee vaatimattomissa olosuhteissa ja hiljaisuudessa.
Hiljennyttäisiinkö tänä jouluna kuuntelemaan Jumalan sanomaa? Sehän kuuluu: ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja.” Luther korostaa, että sana ”teille” on tässä tärkeä. Jeesus ei ole syntynyt ylipäätään, vaan meille, sinulle. Jeesus tuli sinua varten. Kaikki, minkä hän teki, hän teki sinun tähtesi. Sinä olet hänen tulonsa syy. Sinun kuormasi hän tuli nostamaan. Sinun syntisi hän tuli sovittamaan. Sinut hän tuli noutamaan iankaikkiseen elämään.
Ei hän tullut hakemaan vain niitä, jotka tunnetaan ja huomataan ja jotka ahkerasti toimivat hänen palveluksessaan. Koko joulun sanoma korostaa, että hän tulee niiden luo, jotka jäävät muilta ihmisiltä huomaamatta, hän tulee niiden luo, joita muut ohittavat, hän tulee tuntemattomien, unohdettujen, murheellisten ja alas painettujen luo. Hän tuo armon syntisille. Hän tuo levon väsyneille. Hän tuo rauhan levottomille. Hän tuo taivaan uupuville. Sellainen on joulu. – Per-Olof Malk



 

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Runojen äärellä



Kun ovat menneet                             
laupiaat samarialaiset
simonkyreneläiset
viimeisetkin
joita odotit
älä älä luovuta
älä toivoa menetä
vaikka vain ohikulkijoita
hylkääjiä.

Vielä on tulossa yksi,
hiljainen ja nöyrä.
Ei kulje ohi
tien oheen unohdetun
jolla ei ole ketään
Ei vain kuormaasi
ristiäsi sairauttasi
sinut itsesi kaikkinesi
kantaa perille.
Eikä syytä.
Ei käske. Ei kysy.
Ehjäksi rakastaa.

Maaria Leinonen




Minä tulin sinua varten, jota jouluna paleltaa.
Minä synnyin talliin ja seimeen, voin sinua rakastaa.
Minä tulin sinua varten, jolla ei ole ystävää.
Minä tulin sinua varten, saatan sinua ymmärtää.

Sillä sinä olet minulle rakas, olen tähtesi kärsinyt.
Sinä olet minulle rakas, ota minut vastaan nyt.
Sillä sinä olet minulle rakas, minä kannoin tuomion.
Sinä olet minulle rakas, ovi taivaan auki on.

Minä tulin sinua varten, jota ihmiset pettävät.
Minä tulin sinua varten, jonka toiset jo jättivät.
Minä tulin sinua varten, joka yössäsi nyyhkytät.
Minä tulin sinua varten, joka yksin sairastat...

San. Erkki Leminen
Säv. Pekka Simojoki




Hiljaa, ystävät hiljaa,
siellä nyt vaeltakaa
missä suru ja murhe
ovelle kolkuttaa.
Missä taakkojen alle
uupuvat sydämet,
missä itkien käyvät
vaivatut ihmiset.

Älkää ankarin käsin,
sattuko sydämeen,
jonka harpuissa soivat
sävelet särkyneen.
Jollet ruokoa maasta
korjata talteen vois,
jätä se Mestarin huomaan,
väisty vaieten pois....

Vilho Rantanen



Nyt päivän kuorma vain
kerrallaan. En pyri mä
kauaksi katsomaan.
Hän armon ja askeleet antaa.
Tuo taivainen lyhty kirkkauttaan,
joka askeleella mä kokea saan:
Isän voimakas käsi mua kantaa.

Hilja Aaltonen
















Aurinko kultaa jälleen
aamuisen maiseman.
On kuin se ystävälleen
kuiskaisi: Kuulehan.

Eilisen varjo on poissa.
Valosta laulakaa.
Lähtekää rohkeasti
kohtaamaan tulevaa.

Anna-Mari Kaskinen


maanantai 28. marraskuuta 2016

Tiellä ken vaeltaa

Sakarja 9:9 Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla.

Luuk. 1:68
"Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen







1.
Tiellä ken vaeltaa,
ken aasilla ratsastaa?
Maahan on laskettu vaatteita,
lehtiä, oksia.
Muurari-rabbi nyt
on matkalle lähtenyt,
noussut on satulaan ratsunsa,
kuitenkin kuningas.

2.
Kruunua, valtikkaa
et lainkaan sä nähdä saa.
Mahtavat ovat muualla,
suurissa saleissa.
Ihmisen Pojan tie
nyt kaupunkiin suureen vie.
Suosio satojen ihmisten
vaihtuu jo syytökseen.

    
3.
Nöyryys ja hiljaisuus
on valtasi salaisuus.
Voimalla, väkivallalla
et tahdo hallita.
Uskomme vahvista,
luo tiellemme valoa,
johdata elämään rikkaaseen,
rauhaan ja hyvyyteen.

4.
Jeesus, sä Herramme,
sua seurata tahdomme.
Kanssamme kulje eteenpäin,
yhdessä, yksittäin.
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna, hoosianna!
Saavu jo, kuningas, luoksemme
täyttämään toivomme.
   
 Juhani Forsberg 1967. Virsikirjaan 1986.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Tie on valmis! Jumalan sanaa, jaekortteja ja mietteitäni.

Tänä aamuna laskeutui sydämmelle Raamatusta joitakin jakeita taas minulle muistutukseksi ja laitoin ne sanat jaekortteihin:

Jeesus valmisti tien, tie on valmis!





 Hengen hedelmä


Kiitos rakkaat ystävät esirukouksistanne!  
Väliin on vaikeampia päiviä,  kuten eilen; kivut ja uupumus meinasi masentaa. Väliin hyviä päivä runsaasti. Tänään ollut iloa ja rauhaa taas runsaasti. Oli iloa myös leipoa pizzaa,valmistaa kanakeittoa, viikata pyykkejä ja muita arjenaskareita. Ja vielä iloa tehdä noita jaekorttejakin. Toivon osaavani kiittää kaikista päivistä, ne on kaikki Jumalan lahjaa! Ja armo riittää! Kaikki on Isän kädessä, joka meitä rakastaa, väsyneitä kantaa, heikkoja vahvistaa, uupuneita hoivaa jne.

Sitä niin tahtoisi auttaa toisia, eikä pysty sairauksien vuoksi, mutta Herra muistuttaa, että rukouksin voimme auttaa suuresti! 

Kuukauden aikana eniten luettuja sivuja blogissani olleet: Kootut runot (ylivoimaisesti suosituin sivu), Per Olof Malkin raamatunopetus, Mietelauseet ja Luontokamera ( luontokamera ei päällä nyt talvella).

Toivon päiviinne runsasta siunausta!



 5. Moos. 33:27
Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.


 Joh. 10:28
Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. 



Ilm. 7:17
 13 Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?"
14 Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen". Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Hyvää viikonloppua!

Oli sitten mukava herätä aamulla, kun oli yöllä satanut puhdasta lunta lisää ja aurinko kultasi kauniisti maisemaa.
Pakkasta oli noin -15.
Nyt on päivän pienet askareet saatu tehdyksi ja istahdan hetkeksi tähän.
Olen hiukan katsellut, miten tätä blogin ulkoasua voi muutella, vaihtelu virkistää ja mukava oppia uutta. Toivon lukijoille hyvää ja siunattua viikonloppua!



Tuli mieleen lastenlaulun sanat tuosta lampaasta ikkunalaudallani. Viime viikonloppuna oli mummon rakas pikkumies ilonani kolmisen tuntia ja vieläkin se ilo yhdessäolosta mielessä.

"Hyvä Paimen rakastaa pientä, pientä karitsaa. Hänen paimenolallaan suojan maailmassa saan."

 

             Aamulla ikkunasta näkymää



keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Niin kuin lintu oksalla ja Sytytän sinulle kynttilän



Niin kuin lintu oksalla

Niin kuin lintu
pesänsä hauraan
toivossa rakentaa
luottaen rakentaa
Jumalan puihin,
'niin minäkin, Isäni                      

tahtoisin pesäni tehdä
lupaustesi oksille.                             


Ja niin kuin lintu
ei epäile oksien
lujuutta tuulissa
tahtoa tuulissa
pidellä pesää,
niin minäkin uskon!
Oksasi vahvat on.
Lujasti pitelet!

Runo/Anni Korpela




Sytytän sinulle kynttilän
keskelle hämäryyttä,
sytytän kynttilän loistamaan
iloa,ystävyyttä.



Sytytän sinulle kynttilän,
hauras on lempeä valo,
kuitenkin loisteessa liekin sen
väreilee koko talo.


 
Sytytän sinulle kynttilän,
näetkö viestini hennon?
Kuuletko lauluni saapuvan,
siivillä tähdenlennon?

Anna-Mari Kaskinen

tiistai 1. marraskuuta 2016

Jeesus- Hyvä Paimenemme


Mietin aamulla, mitä tänne näin marraskuun alkuun kirjoittaisin? Mieleeni nousi Hyvä Paimen, rakas Jeesus. Miten Hän rakastaakaan kaikenlaisia ihmisiä ja tahtoo koota turviinsa. 
Tänäänkin toivon ja rukoilen monen vastaavan kutsuun ja että  Isä heitä vetäisi. 
Golgatalta loistaa valo tänäänkin ,synnin  taakoittamaan sydämmeen,  heikon,  ahdistetun ihmisen toivoksi. Armonovi on vielä auki!

Lempi lauseeni on: Ps. 73:28
Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi. 


Lähellä Herraa, lähellä Jumalaa...siinä on hyvä olla, levätä armonkäsivarsilla! 
Olen fyysisten kipujen suhteen aika uupunut, mutta se on ihme, että kaiken tämän keskellä on rauha ja lepo. Suurin ihme, että sain uskonlahjan 11 vuotta sitten ja nimen elämänkirjaan. Kumpa osaisin kylliksi kiittää..Väliin helpompia päiviä kipujen suhteen ja niistä osaa sitten iloita tuplasti. Jumala pitänyt/pitää huolen ja valmistaa myös tehtävät ja antaa niihin voimansa, kullekkin päivälle erikseen. Ei omin voimin. Nyt on aikaa syventyä tutkimaan Raamattua ja aikaa rukoilla.
Ennen en pitänyt syksystä ja kaamoksesta, nyt olen löytänyt tästä ajasta lepoajan.

Muutama jae Raamatusta Hyvästä Paimenesta;

Johannes 10
9. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
10. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
11. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

12. Niinkuin paimen pitää huolen laumastaan, kun hän on lampaittensa keskellä ja ne ovat hajallaan, niin minä pidän huolen lampaistani, ja minä pelastan ne joka paikasta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä.

Ps. 23:1 Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.


Jes. 40:11 Niinkuin paimen hän kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita.


Hes. 34:11-23 Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen.



Niin näköjään lähtee käyntiin tämäkin kuukausi " Paimenen hartioilla". :)


Ylhäällä oleva valokuva on viimeisistä parvekekukista, jotka eilen noukin vielä maljakkoon tyhjentäessäni ruukkuja. Keltainen ruusu on  äitienpäiväruususta, joka kukki ilonani näihin päiviin asti.

Laitan vielä yhden kuvan kesäparvekkeelta, jossa istuskelin paljon...monin miettein.


Runsasta siunausta päiviisi rakas ystävä!

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Tee minut soihduksi / runo Hilja Aaltonen

   
                                                                                               
                                                                                                     ( Kuva ja runo Lea )


Tee minut soihduksi !

Tee minut soihduksi yöhön
kirkasta kynttilä tää,
että sä palvelustyöhön
voisit mun lähettää.

Tähkiä varisten taipuu
pellolla Kristuksen.
Yöhön ja kuolemaan vaipuu
sieluja veljien.

Liekit kuoleman vuottaa
vierelläs kulkevaa.
Päiväkin painoja tuottaa,
kylväjät kiiruhtakaa !

Kylväjät, sukua meille
hukkuvat sielut on nuo.
Siksipä kujille, teille
kiiruhda veljesi luo.

Sytytä soihtuni, Herra,
kirkasta kynttilä tää !
Auta. että ylhäällä kerran
kirkkaana veljeni nään.

( Hilja Aaltonen )

Luuk 10:2
"Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa

maanantai 3. lokakuuta 2016

Hitaan totuttamisen strategia / BibelFokus.se



"Hitaan totuttamisen strategia"
http://www.bibelfokus.se/fi/hitaan_totuttamisen_strategia


"Hitaan totuttamisen strategia"

Utskriftsvänlig versionUtskriftsvänlig version

Johdanto

Anna vakavalle harhaopille vähän aikaa, vähän huolenpitoa ja erilaisia pakkauksia, niin siitä lopulta tulee useimpien hyväksymää – vaikka edelleenkin on kyse samasta harhaopista!
”Sammakko pitää keittää hitaasti” on puheenparsi, joka viittaa siihen, että asioiden täytyy edetä hitaasti, jos ihmisen pitää tottua johonkin epätavalliseen ja epämiellyttävään Jos veden keittää liian nopeasti, sammakko hyppää ulos padasta ja pakenee tiehensä. Jos kuumentaminen tapahtuu oikein hitaasti, sammakko kelluu sopassa ja viihtyy lämmössä, mutta kuolee sitten hitaasti, koska vesi tulee kuumemmaksi.
Vastaavalla tavalla asia on meidän ihmisten kanssa, kun meidät asetetaan epämiellyttävien uutisten ja muutosten eteen: jos nämä uutiset/muutokset tulevat liian nopeasti, karkotamme ne mielestämme ja pakenemme, mutta jos ne tulevat hitaasti – pikkuannoksina – niin me totumme ja hyväksymme uuden vähitellen. Ehkä me jopa olemme sitä mieltä, että pienet annokset ovat mielenkiintoisia ja mukavia. Tämän voi yksinkertaisesti ymmärtää, jos ajattelemme sitä, kuinka olemme totuttaneet itsemme yhä enemmän epäterveellisyyksiin, joita näytetään televisiossa. Ajattelepa, jos tietyt tämän päivän elokuvat olisi näytetty 60-luvulla, silloin olisi syntynyt aivan valtavia protestimyrskyjä! Tänään kohautetaan hartioita. Tai ajattelepas, kuinka olemme tottuneet oveliin muusikoihin. Tänä päivänä vievät vanhemmat jopa lapsensa konsertteihin, joissa kauhurokkari Alice Cooper esiintyy, sillä hänen katsotaan olevan melko vaaraton verrattuna äärimmäisiin metalliyhtyeisiin. 70-luvulla sai Alice Cooper porttikiellon monissa kaupungeissa maailmassa, kun ajateltiin, että hän soittaisi niissä. Nämä ovat vain joitakin vähäpätöisiä esimerkkejä, mutta ymmärtänet, mitä tarkoitan. (Alice Cooper sanoo olevansa kristitty tänä päivänä, mutta hänen esiintymisensä eivät suorastaan ole mitään lastenohjelmia.)
Jos siis ihminen saadaan hyväksymään ei-hyväksyttävä, silloin tämä täytyy jakaa pieniin annoksiin, jotka tarjoillaan yksi toisensa jälkeen pitemmän ajan kuluessa. Jos joku saa yliannoksen ja reagoi negatiivisesti, silloin ”käsittely” täytyy keskeyttää tietyksi ajaksi, jotta se voidaan ottaa jälleen käyttöön, kun taas uusi ja vieras hyväksytään jälleen. Tällä tavalla voidaan sellaiset kuin etiikka, moraali, kulttuuri ja uskonto muuttaa ja murtaa valtavan mataliin ja epäterveellisiin tasoihin. Asiat, jotka ensin eivät näytä olevan hyväksyttäviä laajalle yleisölle, voivat mennä pinnan alle joksikin ajaksi – kuin sukellusvene – noustakseen sitten pintaan jälleen, ja silloin enemmistö hyväksyy ne. Syvän veden aikana keitetään sammakoita hiljaa miedossa lihaliemessä, joka mureuttaa ne ja totuttaa ne epäterveelliseen uuteen, joka sitten myöhemmin voi nousta pintaan leveällä rintamalla – ehkä vähän erilaisessa pakkauksessa.
Tekstin jatko-osassa ajattelen, että ”sammakot” olemme me kristittyinä. Liemipataa vastaavat silloin kaikki harhaopit, jotka hiipivät kristikuntaan.

Hitaan totuttamisen strategia”Under hela kristendomens historia har villoläror av olika slag dykt upp och blivit mer och mer accepterade. Fram till 1500-talet byggde t.ex. den Katolska kyrkan upp en extremt avfallen Kyrka som Martin Luther och andra reformatorer revolterade mot. Därmed inleddes en upprensning i delar av kristenheten – dock inte från alla villfarelser. Men före reformationen hade den långsamma tillvänjningens strategi

Kun käytetään metodia ”keittää sammakko hitaasti”, haluaisin kutsua sitä ”hitaan totuttamisen strategiaksi”, sillä juuri totuttaminen on keskeistä. Nythän tämä strategia ei koske vain profaania aluetta, se on voimassa myös mitä suurimmassa määrin kristillisellä alueella. Ja tietenkin on olemassa strategia kaiken sellaisen toiminnan takana, onpa kyseessä ihmiset, kirkkojärjestelmä, salaiset seurat tai pinnalta katsottuna saatana, joka on strategian takana.
Koko kristikunnan historian aikana ovat erilaiset harhaopit nousseet esiin ja tulleet yhä suositummiksi. 1500- luvulle saakka esim. katolinen kirkko rakensi äärimmäisen luopuneen Kirkon, jota vastaan Martti Luther ja muut reformistit kapinoivat. Sen myötä alkoi puhdistus osissa kristikuntaa – kuitenkaan ei kaikista harhaopeista. Mutta ennen reformaatiota oli hitaan totuttamisen strategia saanut vaikuttaa suhteellisen häiriöttömästi ja sen mukana rakennettiin valtavan korruptoitunut kirkkojärjestelmä, jossa on uskomattoman harhaisia oppeja. Tämä kirkkojärjestelmä on tosin olemassa edelleen ja sen järjestelmän sisällä on jatkettu prosessia tuoda sisään vielä lisää harhaoppeja. Samaan aikaan on ollut myös taisteleva Jumalan seurakunta, joka on ollut valveilla suhteessaan ”suureen porttoon” ja sen viettelyksiin ja harhaoppeihin.

Kuinka reformaatio pysäytetään?

Sitä voi miettiä, mitä saatana on ajatellut suunnitelmissaan pysäyttää reformaatio (uudistukset) ja korruptoida ne seurakunnat, jotka ovat yrittäneet elää evankelisesti Raamattuun pohjautuvaa kristillistä elämää. Myös voi pohtia sitä, mitä katolisen kirkon johtajat ovat ajatelleet, kun he ovat tartuttaneet suunnitelmia ” tuoda uudelleen eksyneet lampaat Pietarin istuimen (paavin) alaiseen kuuliaisuuteen”. Totta kai molemmat ovat ymmärtäneet sen, että ”sammakko täytyy keittää hitaasti” ja tietenkin he molemmat ovat monta kertaa tehneet yhdessä työtä samaan suuntaan – ehkei kuitenkaan samaa tarkoittaen. Saatanahan haluaa heittää kaikki kadotukseen, myös katolisen kirkon johtajat. Ja katolisen kirkon johtajathan uskovat tietenkin, etteivät he itse joudu kadotukseen; he uskovat tekevänsä oikein, vaikkakin he koko kristillisen historian aikana – silloin tällöin – ovat käyttäneet suorastaan paholaismaisia metodeja ja kikkoja laajentamaan ja säilyttämään katolisen kirkon mahtia.
Tehokas tapa pysäyttää reformaatio on, että silloin pienissä annoksissa kylvetään harhaoppeja ja harhaluuloja evankeliseen kristikuntaan. Nämä pikkuannokset hyväksytään peräkkäin ja siten myös seurakunnat korruptoituvat peräkanaa – sisältäpäin. Tämä on linjassa hitaan totuttamisen strategian kanssa. Tietenkin saatana toimii näin, mutta jos katolinen kirkko tekee vastaavaa, siitä en varmuudella voi sanoa mitään. Kuitenkin on valtavan epäilyttävää, kun evankelisessa kristikunnassa jalansijan saavat harhaopit, jotka voivat muodostua erinomaiseksi korokkeeksi ekumenialle katolisen kirkon kanssa, ekumenialle, jota sitä paitsi usein johtaa juuri katolinen kirkko.
Omasta puolestani näen selvästi, että väärä karismaattisuus (epäraamatullinen tai väärät hengelliset manifestaatiot ja ilmaukset) ja nk. Kristillinen mystiikka ovat sellaisia ilmiöitä, joita istutetaan peräkanaa evankeliseen kristikuntaan ja jotka nykyään muodostavat erinomaisen korokkeen antikristilliselle ekumenialle sekä katolisen kirkon että Uusi Aika -liikkeen ym. (New Age) kanssa.
Ihminen voi olla sitä mieltä, että on ihmeellistä, että katolinen kirkko hyväksyisi erikoiset hengelliset ilmiöt kuten esim. ”torontolaistyyppiset”, mutta sellaisia hengellisiä manifestaatioita, jotka eivät ole yhteneviä raamatullisesti ankkuroituneen kristillisen uskon kanssa, esiintyi jo aikaisin katolisen kirkon eri mystikoiden parissa. Teresa avilalainen, joka eli 1500-luvulla, on esimerkiksi sellainen katolinen mystikko. Se, että hänet tehtiin pyhimykseksi, sanoo jotakin katolisen kirkon hyväksynnästä ja mielenkiinnosta niitä eriskummallisia manifestaatioita (väärää karismaattisuutta) kohtaan, joita Teresa avilalainen sanoi kokeneensa. Hänen sanotaan saaneen ihmeellisiä näkyjä, visioita ja ilmestyksiä, mukaan lukien näkyjä helvetistä. Se, että Teresa otti Jeesuksen isän Joosefin suojeluspyhimyksekseen (jota hän myös rukoili), sanoo jotakin niiden näkyjen ja ilmestysten laadusta, joita hänen sanotaan saaneen. Hänen vartalonsa saattoi eri tilaisuuksissa pudota transsiin niin, ettei hän pystynyt liikkumaan tai puhumaan. Sanotaan myös, että hän pystyi levitoimaan (liitelemään vapaasti). Luultavasti se syvämeditaatio, jonka kanssa hän puuhaili, muodosti lähteen suurelle osalle siitä hämärästä, jota hän sai kokea. Sellaisia erikoisia manifestaatioita me tavallisesti kutsumme ”kundalini-ilmiöiksi”, juuri koska uskonnon harjoittajat sekä hinduismissa että Uusi Aika – liikkeessä voivat kokea vastaavia ilmiöitä ja heidän sanotaan silloin olevan tekemisissä ”kundalinivoiman” kanssa (kundalini= käärmevoima hinduismissa).
Katolinen usko, mystiikka ja uskonnonharjoittaminen ovat sekoitusta itämaisesta ja babylonialaisesta pakanuudesta sekä kristillisestä uskosta. Lapseus ja luottamus Jumalaan on vaihdettu tulvaan metodeja, sakramentteja, rituaaleja, tingeltangelia, mystiikkaa ym.. Kristillinen sisaruus on vaihdettu hengelliseen ja patriarkaaliseen hierarkiaan. Yksinkertainen usko on vaihdettu monimutkaiseen oppijärjestelmään, johon sisältyy lukemattomia epäraamatullisia oppeja – joista osa on suorastaan rienaavia. Kun silloin evankelinen kristillisyys – väärän karismaattisuuden sekoittumisen takia, katolinen harhaoppi ja mystiikka – yhä enemmän luopuvat puhtaasta raamatullisesta opista, niin silloin reformaation etuja menetetään yhä enemmän. Jumala jättää temppelinsä silloin yhä useammin (temppelin muodostavat kaikki todella uskovat kristityt ihmiset), mikä vuorostaan avaa tien lopunaikojen antikristilliselle järjestelmälle ja maailmanuskonnolle (katso esim. 2. Tess.2:1–12). Toinen tie luopumukseen kristikunnassa kulkee Uusi Aika – liikkeen kautta, mutta näissä kahdessa tiessä ei oikeastaan ole suurempaa eroavaisuutta. Kaikki luopumuksen tiet kuljettavat lopuksi Ilmestyskirjan lukuun 13. Silloin reformaatio ja evankelinen kristillisyys loppuvat – joka tapauksessa sen vapaus ja kasvu!

Esimerkkejä ”padoista” joissa kristittyjä pehmitetään

Jos nyt ajattelemme evankelista kristillisyyttä sammakkoina, joita pehmitetään harhaoppien liemessä, mitä sellaisia esimerkkejä näemme modernissa ajassa?
Uskonliike
Ensimmäisen esimerkin haluan ottaa Uskonliikkeestä, jossa on uskonjulistusta/menestysteologiaa. Kun tämä tuli Ruotsiin 80-luvun alussa – etupäässä Ulf Ekmanin kautta – niin monet kypsät ja pätevät teologit löivät taaksepäin ja varoittivat ahkerasti. Useita kirjoja kirjoitettiin, jotka paljastivat uskonliikkeen suurena, yhtenäisenä pakettina, jossa oli pilkkaavia harhaoppeja. Myös monet pastorit ja teologit Helluntaiherätyksessä reagoivat voimakkaasti Uskonliikkeen vääriä oppeja vastaan – ei vähiten USA:ssa. Kristityt, joilla oli henkienerottamisen armolahja, tunsivat suoraan, että jotain oli hullusti, mutta eivät ehkä heti tarkasti kyenneet tarkasti määrittelemään, mikä oli väärää. Uskollisuus Raamattua kohtaan, Raamatun osaaminen, hyvä teologia, terävät aistit, terve kriittinen ajattelu ja mietiskely olivat sitten työkaluja, jotka Hengen johdatuksessa voimakkaasti ja yhteen ääneen paljastivat Uskonliikkeen hyvin vakavaksi harhaopiksi.
Mutta mitä sitten tapahtui? Niin, ehkä hieman saattoi nähdä sukellusvenestrategiaa. Yhtäkkiä ei enää puhuttukaan enää niin paljon Uskonliikkeestä. Kireät debatit olivat poissa. Ja kun itse 2000 -luvun alussa itse ilmaisin huoleni Uskonliikkeestä eräälle pastorille täällä Alingsåsissa, niin hän vain torjui sen ja sanoi jotenkin tähän tyyliin ”Äsh. Sehän on nyt jo poissa.”. Ajan mittaan hitaan totuttamisen strategia vaikutti kristikuntaan ja yhä enemmän vain totuttiin Elämän Sanaan, Ulf Ekmaniin ja Uskonliikkeen oppeihin sekä epäterveeseen hengellisyyteen. Mitään erikoista ei muuttunut Uskonliikkeen teologiassa, vaan kristikunta indoktrinoitiin hitaasti ja se tottui harhaoppeihin. Yhtäkkiä oltiin veljiä. Yhtäkkiä nähtiin Uskonliikkeen tiedot resurssina. Yhtäkkiä toivottiin yhteistyötä Uskonliikkeen kanssa. Ja yhtäkkiä nähtiin toinen toisensa taistelutovereina ”maailmanlaajuisessa herätyksessä”, josta monet profetoivat.
Nyt monet ovat tänä päivänä melko hyvin keitettyinä sammakoina, keitettyinä Uskonliikkeen hämärässä sopassa. Nyt harhaopettajat ja evankeliset kristityt marssivat käsi kädessä Jeesus-manifestaatioissa ja uskovat että Ruotsin väestö on vaikuttunut siitä ja että saatana on peloissaan. Mutta niin ei toimi Jumalan ykseys eikä herätys, jonka Jumalan Henki on aloittanut. Nyt tässä vaiheessa on toisin sanoen jouduttu pois raiteilta oikein kunnolla.
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä kaikki päättyy! Toronto-andligheten
”Toronto-herätyksestä”, josta tuli maailmanlaajuinen hengellinen liike, voidaan kirjoittaa kuinka paljon tahansa, sillä juuri tässä hulluudet kristikunnassa todella alkoivat kiehua yli leveällä rintamalla (mutta asiat pahenisivat vain jatkossa). Tässä oli kyseessä manifestaatiot, jossa ihmisistä tuli ”hengellisesti juopuneita” ja siksi he hohottivat, makasivat lattialla ja sätkyttelivät ja vapisivat, ryömivät ympäriinsä kuin erilaiset eläimet ja kuulostivat erilaisilta eläimiltä, jne. jne. Puhdasta hullujenhuonetta toisin sanoen. Katsopa vain tätä videota, miltä saattoi näyttää silloin, kun tämä lähti liikkeelle: http://www.youtube.com/watch?v=xCeVZ6e2T0E.
Henkilökohtaisesti uskon, että Toronto-hengellisyyden strateginen tehtävä oli siemaista mukaansa kaikki ne karismaatikot, jotka eivät olleet langenneet Uskonliikkeen julistukseen. Toronto-hengellisyyden kautta heidät vihittiin kuitenkin Uskonliikkeen julistukseen, ilman että he edes olivat siitä tietoisia. Mutta sitä, mitä monet eivät tienneet, oli että Toronto-herätys oli alkanut Uskonliikkeen kahdesta suuresta miehestä: Kenneth Haginista ja Kenneth Copelandista ja hyvänä apuna oli Rodney Howard Browne. Sen kertomuksen olen kirjoittanut ruotsiksi tähän linkkiin.
Kun tapahtumat Torontossa alkoivat 90-luvun puolessa välissä, niin oli taas monia valveilla olevia kristittyjä, jotka reagoivat ja ymmärsivät, että tämä oli ”herätys”, jolla ei ollut minkäänlaista tekemistä Raamattuun ankkuroituneen kristillisen uskon kanssa. Mutta kun reaktiot kasvoivat isoiksi, painui Toronto-herätys pinna nalle hieman, luovuttaakseen ”mureuttamisen” hitaalle totuttamisen strategialle. Toronto-tuulet sitten levisivät vähän sinne tänne. Esimerkiksi ilmestyi esimerkkejä Toronto-ajattelusta ja Toronto-manifestaatioista opetusmateriaalissa Alfa-kursseille ja totta kai Alfa on silloin osa hidasta totuttamisen strategiaa, olipa se suunniteltua tai ei. Linkissä ruotsiksi aikaisempi tekstini Alfa-kurssista. Kristinusko on siis ajan mittaan enemmän ja enemmän tottunut harhaoppeihin Torontosta. (Tähän lisään, että Toronto-manifestaatiot eivät olleet jotain aivan uutta kristikunnassa Toronto-herätyksen myötä. Niitä on ponnahtanut esiin aikaisemminkin, mutta silloin pienemmissä yhteyksissä ja vähäisemmässä määrässä.)
Ensimmäinen pieni testi Toronto-hengellisyyden hyväksymisestä kristikunnassa tapahtui silloin, kun puhkesi eräänlainen Toronto-herätys eräässä helluntaiseurakunnassa Pensacolassa/Brownvillessä (USA:ssa) joku vuosi Torontossa tapahtuneen ensimmäisen ilmitulon jälkeen. Mutta suuri testi tuli alkukesästä 2008 tilaisuudessa Lakelandissa, jossa Todd Bentley oli kärjessä (myös USA:ssa). Täällä manifestaatioista tuli jos mahdollista vielä enemmän absurdeja. Mutta se, mikä oli hätkähdyttävää silloin, oli, miten laajaa mielenkiintoa koko kristikunta nyt osoitti tämän tyypin ”herätykselle” Lakelandissa. Täältä lähetettiin kaapelilla joka ainoa kokous sekä satelliitti-TV:n että Internetin kautta. Ihmiset matkustivat läheltä ja kaukaa ”hakeakseen kotiin” vähän siitä ”voitelusta”, jolla Todd Bentley palveli. Monet sekä tunnetut että ei-tunnetut ruotsalaiset kristityt matkustivat sinne saadakseen osan siitä, mitä tapahtui Lakelandissa. Sen, että Lakeland ja Todd Bentley olivat todella yhteenliitettyjä Torontoon ja John Arnottiin (päähenkilö Toronto-herätyksessä) näet ja kuulet tässä videossa. Kriittinen ajattelu oli kuin poispuhallettua enemmistössä kristittyjä Lakelandin tapahtumissa, Raamatun osaamista ei näkynyt, raamatullista koettelemista ei harrastettu jne. Sammakot viihtyivät nyt niin hyvin padassa, että kaikki, joilla oli Jeesus -nimi yllään, nieltiin nahkoineen ja karvoineen, olipa tarjoilijana itse saatana tai ei – sillä kuinka pystyi tietämään, ettei juuri saatana ollut taustalla koettelemisen ja Raamattuun vertaamisen puuttuessa?!
Minä kutsun koko tätä liikettä aivan yksinkertaisesti ”Toronto-hengellisyydeksi” tai ”Myöhempi-sade-perheeksi”. Tästä liikkeestä on tullut testi kristikunnalle siitä, kuinka kauas on päädytty Raamattuun ankkuroituneesta kristillisestä uskosta. Ja testi paljastaa, että ”sammakonkeitto” on kulkenut valtavan, valtavan pitkälle. Hitaan totuttamisen strategia on toiminut täydellisesti, ja nyt se hyväksytään se, mikä evankeliselle kristikunnalle aikaisemmin oli ilmeisen epäraamatullista, pettävää ja ei-hyväksyttävää. Toronto-hengellisyyden kautta on nielty Kenneth Haginin uskonjulistus, joka on oikea katalysaattori, kun kyseessä on luopumus. Erään selvän esimerkin tästä totuttamisesta näin kristillisestä lehdestä Hemmets vän (Kodin ystävä) torstaina 9. elokuuta 2012. Siinä oli artikkeli, joka periaatteessa puolusti ja suosi Toronto-hengellisyyden jatkuvaa leviämistä. Artikkelista puuttui täydellisesti kriittinen analyysi. John Arnott sai vastaan väittämättä tuoda esiin ennenkuulumattoman ihmeellistä tukea Raamatusta niille erikoisille manifestaatioille, joita Toronto-tuulet pyyhkäisevät (Olen kirjoittanut Arnottin ontuvasta Raamatun tuesta toiseen artikkeliin ruotsiksi tähän linkkiin). Olivatpa asiat miten hyvänsä, ei sellaista artikkelia olisi ikinä julkaistu lehdessä Hemmets vän (Kodin ystävä) 15–20 vuotta sitten ja tässä esimerkissä näkee, että hitaan totuttamisen strategia on tehnyt työnsä myös Hemmets vän – lehden toimittajien keskuudessa.
New Wine (Uusi viini)
Ne, jotka eivät voineet niellä syöttiä Uskonliikkeen julistuksesta, saivat siis kuitenkin Uskonjulistuksen kaupan päälle Toronto-hengellisyyden kautta. Mutta ellei sitten voinut niellä syöttiä Toronto-hengellisyydestä? No silloin on syntynyt muita liikkeitä, joissa saa Toronto-hengellisyyden kaupan päälle ja sen myötä myös Uskonliikkeen julistuksen Kenneth Haginilta – joka loppujen lopuksi johtaa reippaaseen luopumukseen todellisesta, evankelisesta uskosta. Yksi esimerkki sellaisesta uudesta liikkeestä on ”uudistusliike” Uusi Viini (New Wine), joka alkoi hiukan matalalla profiililla, mutta joka tänä päivänä häpeämättä tarjoaa julistajia, joilla on voimakas veto sekä Toronto-hengellisyyteen ja Uskonliikkeeseen (kuten esim. Heidi Baker, Bill Johnson, Randy Clark ja Marc Dupont). Se, että Daniel Norburgista nyt näyttää tulevan uusi lähetysjohtaja Evankelisessa Vapaakirkossa (EFK), on vielä yksi palapelin pala lisää ymmärtämään sitä, minne Ruotsin kristikunta on matkalla. Daniel Norburg on nimittäin New Winen (Uuden Viinin) Ruotsin osaston puheenjohtaja!
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä päättyy! Katolilaisuus
Vain pari vuosikymmentä sitten oli katolinen oppi ja uskonnon harjoittaminen punainen vaate melkein kaikille evankelisille kirkoille Ruotsissa. Jopa Uskonliike tuohon aikaan otti etäisyyttä katolilaisuuteen. Oli olemassa hyvää tietoa kaikista niistä harhaopeista, joita katolinen kirkko on rakentanut uskonnolliseen järjestelmäänsä, tietoja, jotka olivat perintöä reformaation kirkkaista päivistä ja ruotsalaisesta herätyskristillisyydestä.
Mutta nyt evankelinen kristikunta on myös tottunut katolilaisuuteen hitaan totuttamisen strategian ansiosta. Se on tullut pikkuhiljaa siten, että vähitellen on hyväksytty sellaiset asiat kuten ikonit, pyhäinjäännökset, hetkipalvelukset, rukousnauhat (Pelastajakranssi), korkealentoiset ehtoollishetket, rituaalit, sakramentalismi, hengelliset hierarkiat, jne. jne. Tänä päivänä on iso osa evankelista kristikuntaa (eikä vähiten johtajisto) niin mukautunut tähän, että näyttää siltä, että ollaan sokeita kaikille niille vakaville harhaopeille, joita katolilaisuus sisältää. Mielellään kuljetaan käsi kädessä katolisen kirkon kanssa eri konferensseissa ja manifestaatioissa. Pastorit matkustavat retriitteihin. Maria saa yhä suuremman roolin saarnoissa. Ehtoollisen sisältöä muutetaan jne.jne. Yksi henkilö, joka näyttää tulleen valmiiksi keitetyksi, kun kyseessä on katolilaisuuden omaksuminen, on Ulf Ekman, mutta minä luulen mieluummin hänen olevan yksi heistä, joka lisää lämpöä padan alle (Pyydän anteeksi minun hiukan ytimekästä kuvakieltäni, mutta olen kamalan järkyttynyt ja väsynyt tähän!).
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä kaikki päättyy!
New age (Uusi Aika)
Minun täytyy ottaa esille myös tämä ”pata”, vaikkakaan tämä ei ole haara kristikunnassa – vielä. Mutta tosiasia on, että kristikuntaan on viime vuosina vaikuttanut suuresti se hengellinen voileipäpöytä, jonka Uusi Aika on kattanut.
Jos katsoo ympärilleen, mitä esim. Ruotsin kirkko Tukholman alueella tarjoaa jumalanpalveluksissaan, niin näkee, että Uusi Aika on saanut siellä valtavan suuren läpimurron. Sieltä löytyy sellaista kuin meditaatio, jooga, mindfulness, ykseyssiunaus, diksha, parantuminen (healing) jne. Tukholman kirkoissa voi saada kuulla tunnettuja Uusi Aika-esiintyjiä puhuvan, kuten esim. Thomas Di Leva ja Kay Pollak Sitä voi mietiskellä kuinka ihmeessä se, mikä oli tabu 20 vuotta sitten, on nykyään niin hienoa ja oikeaa. Totta kai tässä myös on kyseessä hitaan totuttamisen strategia. Voimme nähdä tänä päivänä, kuinka tämä myös liikkuu kohti vapaakirkkoja, joskus kristillisiksi muutettujen itämaisten tekniikoiden kuten esim. Tikvan avulla, erään joogamuodon avulla. Siinä on vähän kristillistä raamia! Tikvasta on ruotsinkielinen teksti. Ole aivan varma, Uusi Aika muodossa jos toisessa tulee yhä tavallisemmaksi ja tavallisemmaksi myös maamme vapaakirkoissa.
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä päättyy!

Erittäin vakava nykytilanne

Olen edellä kuvaillut vähän sitä, mihin olemme joutuneet sen jälkeen, kun meitä on usean vuoden aikana indoktrinoitu erilaisilla harhaopeilla. Koostaen voi sanoa, että kristikunta on nyt väkivaltaisesti johdettu harhaan ja se on VÄÄRÄN kristinuskon vaikutuksessa. Epäraamatulliset opit Uskonliikkeestä ovat hiipineet sisään erittäin moneen seurakuntaan maassamme. Hengelliset, itämaiset kundalini-tyyppiset manifestaatiot ovat nähtävissä monissa kristityissä korkeimpana tasona kristillistä karismaattisuutta – huolimatta siitä, ettei niille löydy raamatullista tukea. Katolinen ja itämainen mystiikka nähdään monesti syvimpänä ja hienoimpana kristillisenä uskonnonharjoittamisena, huolimatta raamatullisen tuen puutteesta ja huolimatta siitä, että myös tämä on saanut alkunsa itämaisesta uskonnosta. Uushengelliset metodit ovat tulleet normaaliksi tarjonnaksi monissa seurakunnissa Ruotsin kirkossa, myös osissa vapaakirkkoja. Amerikkalaisten teologien kuten Rick Warrenin, Brian McLarenin, Joel Osteenin ja muiden teologiset ideat vievät pois kristikuntaa tieltä samaan luopumuksen suuntaan. Ja ole varma, että kaikki tämä kiehuu synteesiksi, jossa lopullinen lihakeitto on sitä, mitä voit lukea Ilmestyskirjan 13. luvun johdannosta.
Kun aikuiset seurakuntien jäsenet, johto ja pastorit eivät enää varoita väärästä ja epäraamatullisesta, eivätkä myöskään julista täyttä, todellista ja tervettä evankeliumia, silloin on harhaoppeja vastustava voima lähes olematon nuorempien jäsenten joukossa. Nuoret seurakunnissamme ovat valtavan suuri riskiryhmä, kun kyseessä on Toronto-hengellisyyden, Uskonliikkeen julistuksen, mystiikan, katolisen uskonnonharjoittamisen ja monen muun asian epäkriittinen nieleminen. Olen siis peloissani siitä, että nyt tulee kokonainen sukupolvi, jonka johtajat ovat johtaneet harhaan ja joka nyt nousee esiin täydessä voimassa ja puolustaa kaikkea sitä väärää, jonka he ovat saaneet vastaanottaa kristillisinä totuuksina – vaikka ne ovat valheita helvetistä! Tämän näkee jo joistakin nettisivustoista, joita nuoremmat kristityt pitävät. En halua syyttää näitä nuoria, vaan haluan sen sijaan osoittaa vastuuta heidän harhaan menemisestään vanhemmalle johdolle kristikunnassa.
Kuinka kauas sitten kristikunta on langennut? Kuinka huonosti ovat asiat, kun hyväksytään yhä pahempia harhaoppeja? Kuinka pitkälle on tämä epäterve indoktrinointi saanut mennä?
Uusi normaalitila
Totta kai nyt kristikuntaan on ilmennyt kokonaan uusi normaalitila. Poissa on aika, jolloin Raamattuun ankkuroitunut evankelinen usko oli tunnusomaista vapaissa seurakunnissa. Silloin huomio kiinnitettiin ihmisten kääntymiseen, pelastumiseen, pyhittymiseen, opetuslapseuteen, lähetyskäskyyn ja Jeesuksen takaisintuloon. Se oli julistusta, jonka Jumala silloin tällöin vahvisti antamalla Raamattuun ankkuroituneiden merkkien ja ihmeiden tapahtua. Tänä päivänä sen sijaan keskitytään MINÄN hyvinvointiin, menestykseen, kokemuksiin, kundalinityyppisiin manifestaatioihin, kaikki sekoitettuna erilaisilla harhaopeilla – tai oppien puuttumisella! Sitä, joka tänä päivänä asettuu puolustamaan evankelista Raamattuun ankkuroitunutta uskoa, tullaan pilkkaamaan ja kutsumaan dogmaattiseksi, fundamentalistiksi, rakkaudettomaksi ja tuomitsevaksi. Ne, joita kunnioitetaan, ovat sellaisia, jotka sätkyttelevät lattialla, karjuvat menestystä tai ”sietävät” kaiken ja kaikkia – paitsi niitä, joita osoitetaan suvaitsemattomiksi (Tiedän kyllä yleistäväni tässä hieman.).
Ja totta kai kristikunta on nyt langennut vielä syvemmälle kuin mitä tapahtui Lakelandissa vuonna 2008. Katsopa vaikka John Crowderia, josta tänä päivänä on tullut suosittu julistaja kaikkialla maailmassa. Hänen mielestään pitää tulla ”aineisiin” Pyhästä Hengestä, aivan kuten ”polttaisi” saadakseen näitä kiksejä. Se osa, ”uudesta kristikunnasta”, joka ei pidä Crowderista, ehkä mieluummin seuraa Rick Warrenia tai Brian McLarenia uuden maailmanjärjestyksen jalanjäljissä. Tai sitten seurataan mystikkoja ”sisäisellä matkalla”.
Katsopa julistaja Sign Firemania Nigeriassa paljastavassa reportaasissa hänestä: https://vimeo.com/31656466.  Näin karismaattinen liike on kehittynyt (isosti!) Nigeriassa. Mieti sitten, että John Arnott (joka oli mukana aloittamassa Toronto-herätystä) oli tervehtimässä samanlaista julistajaa (ehkä pahempaa) Nigeriassa joku aika sitten, nimeltään T.B. Joshua, ”täyttääkseen” omaa ruokakomeroaan.  Sen jälkeen Arnott vieraili Arken-seurakunnassa Tukholmassa. Voit nähdä John Arnottin käynnillä T. B. Joshuan luona myös tässä lyhemmässä 8-osaisessa videossa: http://www.youtube.com/watch?v=DfMwaOevrpc. Sama Arnott oli yksi julkkisjulistajista Elämän Sanan Eurooppa konferenssissa 2013, ja silloin hänellä oli tämä kauhea ”voitelu” mukana matkavarustuksissaan.
Sen, mitä voi oppia ylläolevista esimerkeistä, on, että lämpötila padassa on noussut kunnolla. Jos jää siihen pataan, tulee entistä sameammiksi kuumille höyryille, aivan kuin sanotaan 2. Tess. 2:11. Hitaan totuttamisen strategia on saanut vaikuttaa kunnolla, ja nyt kristikunta Ruotsissa on valmiina merkittävästi huonompiin asioihin, kuin niihin, jotka enemmistö hylkäsi 80- ja 90-luvuilla.
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä päättyy!

Mihin tämä päättyy?

Vastaus kysymykseen on oikeastaan yksinkertainen, sillä tärkein tavoite hitaalla totuttamisen strategialla on saada KAIKKI ihmiset ja maat – riippumatta uskosta, uskonnosta, poliittisesta vakaumuksesta, kielestä tai kulttuurista – vapaaehtoisesti kumartumaan Antikristuksen eteen, josta Ilmestyskirjan luku 13 kertoo. Siinä saamme siis vastauksen!
Koska tosikristityillä on Raamattu perustana uskolleen, niin on olemassa joukko uskovia siitä, joilla on tieto siitä, mitä kerrotaan Ilmestyskirjan luvussa 13 ja toivottavasti myös tietynlaista valvomista suhteessa siihen. Kuinka sitten saatana tulee saamaan nämä kristityt voittokulkueeseensa? No istuttamalla harhaopin toisensa perään hitaan totuttamisen strategian kautta, mikä johtaa korruptoituneeseen kristillisyyteen, mikä johtaa suureen luopumukseen, mikä johtaa siihen, että kristikunta kadottaa Jumalan johdatuksen ja suojeluksen. Se taas puolestaan johtaa siihen, että otetaan vastaan lopun ajan Antikristus avoimin sylin – hänet, joka tulee olemaan ihastuttava persoona sokeutuneille! Siinä ihminen on aivan kokonaan keitetty; silloin hän on kokonaan kadotettu! Tarkkaa nyt, että tämä ei koske häntä, joka Jeesuksen sanojen mukaan valvoo ja pyytää saada ottaa vastaan sen rakkauden Totuuteen, joka voi pelastaa harhaopeilta, sokeutumiselta ja luopumukselta (katso 2. Tess. 2:9–12).

Raamatun jakeita johdatukseksiOm du nu känner att du blivit påverkad av den långsamma tillvänjningens strategi

Minkälaisia Raamatun jakeita voimme sitten löytää, jotka varoittavat ja ohjaavat meitä tässä asiassa? Ensimmäiseksi haluan nostaa tämän Jeesuksen sanan:
Matt. 5:29: ”Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin”.
Tässä näemme, että Jeesus tarkoittaa sitä, että meidän pitää toimia nopeasti ja voimakkaasti silloin, kun näemme jotain epätervettä vievän meidät pois tieltä. Jeesus sanoo tämän siinä yhteydessä, jossa hän puhuu aviorikoksesta, mutta totta kai tämä neuvo pätee myös kaikkiin niihin haluihin, jotka haluavat viedä meidät pois tieltä epäterveeseen elämäntapaan – jopa harhaoppeihin! Jos antaa halun saada jatkaa houkutteluaan ja vetämistään, niin silloin ihminen on kuin sammakko, jota keitetään hitaasti: hänet totutetaan hitaasti ja juuri silloin ihminen ei enää ole sitä mieltä, että Jumalan Sanan mukaan väärät asiat olisivat niin vaarallisia enää. Mutta silloin ollaan myös kiinni synnissä tai harhaopissa. Mitä ” repiä silmä päästään ja heittää se luotaan” tarkoittaa käytännössä juuri sinulle, voi esimerkiksi olla se, että jätät epäterveen yhteisön, vaihdat työtä, jätät epäterveet ystävät, jätät epäterveen seurakunnan, hävität joukon kirjoja, jne. Siis drastista toimenpidettä eivät saa estää viettelykset tai halut. Silmän irti repiminen tekee kipeää, joten varaudu kipuun, jos haluat kulkea Jumalan kaitaa tietä, sitä tietä, joka johtaa Elämään!
Seuraavat Raamatun kohdat apostoli Paavalilta vahvistavat näitä ajatuskulkuja:
Room. 16:17: ”Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä. (Ruotsalainen Raamattu lisää: och kan bli er till fall = ja voivat olla teille luopumukseksi/lankeemukseksi, kääntäjän huom.!)
Raamattu 2000 – versiossa sanotaan ”varo niitä, jotka aiheuttavat hajaannusta ja houkuttelevat luopumukseen siitä opista, jota teille on opetettu ”, mikä vähän paremmin näyttää sen, mistä on kyse. Tässä Raamatun jakeessa on siis selvää, kuinka Paavali haluaa meidän toimivan, kun joku tulee luoksemme vieraan opin kera. Meidän ei pidä pysyä paikoillamme ja poimia ”se, mikä on hyvää”. Tässä ei ole tilaa rusinanpoimintaan, dialogiin eikä ekumeniaan.
Molemmat nämä Raamatun kohdat, jotka olen nyt ottanut esille, puhuvat samaa kieltä: tee jotain drastista, jos on riski siihen, että sinä kietoudut näihin. Lähde pois, jos tunnet, että padassa alkaa olla lämmintä, ja lähde ennen kuin sinä olet puutunut (turta)!
Jos sinusta nyt tuntuu siltä, että sinuun on vaikuttanut hitaan totuttamisen strategia, mutta edelleen pystyt ajattelemaan selkeästi ja itsenäisesti, niin tie ulos tästä on murtaa poikki epäterveet osat, jotka riskeeraavat kietoa sinut – aivan Jeesuksen sanojen mukaan. Hyppää ulos padasta ennen kuin on liian myöhäistä, mutta varo eristäytymistä. Pyydä Jumalalta terveitä kristittyjä ystäviä, terve kristillinen yhteys on tärkeää – ja ihanaa!

Lue lisää (ruotsiksi toistaiseksi)

Tio villoläror inom Trosrörelsens teologi
Trosrörelsen, Toronto, New Wine mfl - alla hör de ihop!
Om Katolska kyrkan och katolicism
När kommer ekumeniken med New age?

/Lennart  / Suomennos Sylvi Hänninen

tiistai 27. syyskuuta 2016

Tänäänkin; runo ja Jumalan sanaa





Tänäänkin

Tänäänkin sinä istut valtaistuimella ja katsot alas,
meihin rakkaisiin lampaisiisi,
joita sinun kätesi kaitsee.

Sinä kuulet, kun minä huudan .
Sinä riennät avukseni.
Sinulla on valta yli kaiken, ylistetty Herra!
Tänäänkin saan uskoa,
että asiani ovat sinun tiedossasi
ja apusi ei viivy.

Saamme olla turvallisella mielellä 
parhaissa käsissä.

Kiitos, että kuulit rukoukseni tänäänkin!
Kiitos, että kuulit rukoukseni
myös ystävieni puolesta,
rakkaiden sisarten ja veljien,
apusi ei viivy!

Sinun rakkautesi on syvä,
armosi meitä ympäröitsee.
Hyvyytesi ja laupeutesi koskettaa
ja seuraa meitä tänäänkin.
Hyvä, rakas Paimenemme 
kiitos sinulle!

Lean kynästä 27.9.2016


_______________________________

PSALMI 116
Pelastetun kiitosvirsi.
1 Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;
2 sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.

Jes. 63:9
Kaikissa heidän ahdistuksissansa oli hänelläkin ahdistus, ja hänen kasvojensa enkeli vapahti heidät. Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään hän lunasti heidät, nosti heitä ja kantoi heitä kaikkina muinaisina päivinä.

Jes. 52:12  Sillä ei teidän tarvitse kiiruusti lähteä, ei paeten kulkea; sillä Herra käy teidän edellänne, Israelin Jumala seuraa suojananne.

Ps. 121:5 5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.

Ps. 115:11   Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.

Miika 4:6 Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen-ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.
7 Minä teen ontuvista talteenjäävät ja kauasjoutuneista väkevän kansan. Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella siitä alkaen ja iankaikkisesti.




keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Rukous on rakkautta/ Paavo Hiltunen


Siunattua syksyn jatkoa jokaiselle lukijalle!

Laitan alkuun kuvia kuluneelta viikolta ja tältä päivältä. 


 
 Vielä kukkii parveke syyskuun puolessa välissä

Kauppareissulla
ruskaiset puut




Keijunmekko
väriloistossaan 






Mansikka ja ruska
Mansikka innostui tekemään uudet kukat ja jopa marjoja ( kuva tänään) 

                                                             *****

Niin minulle, kuin monille rakkaille ystävilleni rukouskammio on rakas paikka. Siinä saa avata sydämmensä Jumalalle , kertoa ja jättää asiansa Herran hoidettavaksi ja myös olla itse siinä kuulemassa lohdun, rohkaisun, neuvon jne. sanoja. Kuin lapsi Taivaan Isän kanssa.

Laitan tähän otteita Paavo Hiltusen kirjasta, jossa oli hyvin paljon itseä puhuttelevaa ja ilahduttavaa. Ehkä sinullekkin?

Poimintoja kirjasta: Rukous on rakkautta/ Paavo Hiltunen http://www.kolumbus.fi/paavo.hiltunen/ror/contents.htm

Jos Jumala jättäisi meidät, emme rukoilisi emmekä viihtyisi Jumalan edessä. Meidän taipumuksemme ja halumme viittaavat aivan toisaalle: maailmaan ja sen harrastuksiin. Missä liha pääsee valtaan uskovassa, siinä tämä taipumus helposti näkyy: rukous jää, ja kuljetaan »taampana» kuten Pietari.
 

Kiitos Jumalalle, Jumala kuitenkin kutsuu meitä jatkuvasti rakkaasti rukoukseen. »Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: Nouse, armaani, sinä kaunoiseni ja tule. Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme. Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä, anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi.» (Kork.v. 2:10-14)

Hän myös vetää meitä rukoukseen (Joh. 6:44) ja vie meidät rukouskammioon (Kork.v. 1:4, 2:4). Jos rukous olisi meistä itsestämme, siitä ei tulisi mitään, mutta Jumala ei ole jättänyt rukousta ihmisten käsiin, vaan jatkuvasti huolehtii siitä.


Rukous on suuri Jumalan lahja, joka on meille annettu (Joh. 6:65). Ihmisille on rukouksessa lahjoitettu äärettömän kallisarvoinen mahdollisuus lähestyä Korkeinta, Kaikkivaltiasta Jumalaa. Nyt Jumala odottaa, että me arvostamme tätä lahjaa ja käytämme sitä ahkerasti. Siihen on kätketty valtavia siunauksia, ei vain minulle, vaan minun kauttani lukemattomille muille, koko maailmalle.


Jos olet avannut oven Jeesukselle (Ilm. 3:20) pidä se aina auki, päivällä ja yöllä, älä sulje ovea Jumalan edestä! Sulje ovi maailmaan (Matt. 6:6), ettet pitäisi tulta alttarilla turhaan (Mal. 1:10), mutta älä koskaan katkaise rukousyhteyttä Jumalan kanssa. On vaarallista jättää Herraa kolkuttamaan ulkopuolelle, kuten Ilm. 3:14-22 osoittaa. Se on Jumalalle vastenmielinen penseyden tila, joka johtaa nuhteisiin ja kuritukseen.



Rukouksen Hengen täytyy saada synnyttää ja johtaa kaikki rukoukseni. Minun olisi taisteltava rukouksessa »hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa» (Kol. 1:29) eikä omien mieltymysteni mukaan. Jos rukous muodostuu yksinpuheluksi, puheitten pitämiseksi Jumalalle, aina samojen aiheitten toistamiseksi, se tuskin on Hengen tarkoittama. Sillä Jumalan antama rukous on aina siunaava, rikassisältöinen ja monimuotoinen. Se ei ole saman levyn jatkuvaa pyörittämistä eikä raskasta puurtamista.


Yleisenä sääntönä voidaan pitää 2 Kor. 3:17:n sanaa: »Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.»


Rukous ei saisi tulla sielulliseksi pakoksi. Silloin se ei enää ole raitista. Tällä en tarkoita Hengen tuskaa (Room. 9:1-3), jota meidän on toteltava. Sinun ei esimerkiksi kuitenkaan ole pakko vuodesta toiseen seurata samaa rukouslistaa! Usko jo, että Jumala on jo aikoja sitten kuullut rukouksesi! »Jättäkää minun haltuuni minun lapseni, minun kätteni teot.» (Jes. 45:11)


Jumala rakastaa sinua ja haluaa hoitaa myös sinun omaa sieluasi. Älä siis kulje ohitse! Sinä itse tarvitset hoitoa! Sitten voit paremmin pitää huolta esirukoilijan tehtävästäsikin. Jumalalla on myös muita rukouksen muotoja. Et kai vain ole niitä laiminlyönyt? Ennen kaikkea: et kai ole laiminlyönyt itse Jumalaa? Rukous on Jumalaa varten, ei puheiden pitämiseksi vaan itse Jumalan kohtaamiseksi. Mainitsinhan edellä, että Ilmestysmaja oli hepreaksi »tapaamisen, kohtaamisen paikka» ja että Jumalan ensimmäinen rukousta tarkoittava sana Ilmestysmajan jumalanpalvelusta varten tarkoitti »kohdata toisensa sopimuksesta» (2 Moos. 25:22).


Koko kirja http://www.kolumbus.fi/paavo.hiltunen/ror/contents.htm