keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Jumalan lapset / Urho Muroma



Sinä olet Herran oma. Sinä olet Jumalan lapsi. Isäsi on suuri ja valtava Jumala, joka on luonut taivaat ja maan. Hänen suuruutensa on mittaamaton ja Hänen voimansa rajaton. Ja tämä Isä rakastaa sinua. Tälläkin hetkellä Hän katselee sinua suurella lempeydellä. Hän, joka johtaa ja hallitsee taivaitten taivaita ja jolla on kädessänsä maailmoiden ja kaikkien ihmisten kohtalot, tahtoo sinullekin pelkkää hyvää. Sinun Herrasi ja Mestarisi on itse Jeesus Kristus. Hänellä on kaikki valta koko luomakunnassa. Kun Hän on ystäväsi, kuinka rohkeamielisesti voitkin silloin katsoa tulevaisuuteen. Hän on jo suunnitellut kaikki valmiiksi sinun kohda1lasi. Ei tule hiuskarvaakaan putoamaan päästäsi ilman Hänen lupaansa. Sellaista vaikeutta ei tule, josta Hän ei veisi sinua lävitse. Kun vain saisit silmäsi auki näkemään autuasta osaasi Herran omana ja Hänen turvissaan, saisi uupunut henkesi uutta rohkeutta.  

 Urho Muroma / Iltavartio

maanantai 24. syyskuuta 2018

Fredrik Wislöff/ Kuin äiti-



KUIN ÄITI-

Niinkuin äiti lohduttaa lastaan,
niin minä lohdutan teitä Jes.66:13


Lapsi tietää, minne pitää mennä, kun on tapahtunut jotain ikävää.
Mitä se lieneekin, äiti osaa auttaa ja lohduttaa. Äidin sylissä itku pian tyyntyy ja ikävä unohtuu.
 Tiedän myös, minne minun on mentävä, kun asiat menevät vastoin minun mieltäni. Tulen sinun luoksesi, taivaallinen Isäni. Sinä et torju minua luotasi. En tunne häiritseväni sinua, enkä tulevani sopimattomaan aikaan. Et pidä murheitani mitättöminä pikkusiekkoina. Osoitat minulle ymmärtämystä ja rakkautta. Kaikkein mitättömimmänkin asian saan tuoda eteesi.
 " Niinkuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä lohdutan teitä", sinä sanot.
 Niin minä tulen - tänä iltana niin kuin niin monta kertaa ennen. Ikävyydet unohtuvat, kun saan olla lähelläsi. Rakkautesi antaa minulle mielenrauhan ja minä saan levon luonasi.
 Kiitos rakas Isä avoimesta sylistä.

Fredrik Wislöff/ Rukouskirjani


lauantai 8. syyskuuta 2018

Tyydy ristiin



 Ote rovasti Olavi Peltolan kirjoituksesta:

Ristissä on elämänvaelluksemme ydin.

Risti viittaa Kristuksen ristin ohella myös kristityn omaan ristiin. Uskova ei ole vain Kristuksen ristin katselija. Pyhä Henki vetää hänet siihen mukaan kaikessa hänen elämässään ja hän on jatkuvissa ahdistuksissaan mukana siinä. Kristittynä oleminen on Kristuksen kärsimyksen seuraamista kärsien.

Usko Kristukseen onkin elämistä ristin ja kärsimyksen synnyttämässä ahdistuksessa. Risti ja kärsimys koskettavat koko uskovan elämää ja ovat jatkuvasti hänen seuralaisenaan tavalla tai toisella. Kristuksen risti ja uskovan risti kuuluvat yhteen.

Uskova tyytyy Jumalan ilmoitukseen ja oppii ymmärtämään Jumalaa kärsimysten ja ristin kautta. Hän ei vaadi elämäänsä Jumalan suuria näkyviä menestystekoja jaksaakseen luottaa. Hän luottaa Herraan keskellä oman elämänsä mitättömyyttä ja tyhjänpäiväisyyttä. Keskellä sen kipuja ja pettymyksiä. Mutta myös keskellä sen iloja ja voittoja.

Ihmisenä halumme kuitenkin välittömästi vapautua kaikista kärsimyksistämme. Kerran tämä vapautus kyllä tulee ja silloin Herra on pyyhkivä pois kaikki kyyneleemme.

Mutta nyt meidän on suostuttava Paavalin tavoin siihen, että elämässämme ja ruumiissamme oleva piikki pistää (2 Kor 12:7, KR 92). Sitä ei oteta meiltä pois. On vain opittava tyytymään armon riittävyyteen (12:9) kipujen keskellä. Ei ole helppo olla kiitollinen heikkoudesta, vaikeuksista ja ahdingoista Jeesuksen seurassa (12:9-10).

https://rovasti.fi/node/347



Luin aamulla Olavi Peltolan opetusta ja minua puhutteli jälleen tyytyminen armoonsa ja heikkouteen. Ei ole helppoa myöskään elää monenlaisissa ahdistuksessa, sairauksissa jne. varmaan kenenkään, mutta Jumala on luvannut olla kanssamme näissä kaikissa. Toivon, että osaisin sen aina muistaa ja oppisin tyytymään osaani kaikkina päivinä.

Kuitenkin mitään en vaihtaisi pois. On paras paikka olla lähellä Jeesusta. Hän näkee ja tietää kaiken ja kaikki on parhaaksemme. Jeesus on kaikki.

Nytkin iloitsen, kun on rauha sydämessä. On aikaa rukoilla ja lukea, mitä Jeesus opetti. Ja elää arjen keskellä iloiten kaikista pienistäkin asioista.
Kun on väliin hyvin vaikeaa sairauksieni tähden, on niin suuri ilo sitten, kun esim. jaksaa mennä kauppaan,leipoa jotain, on saanut voimaa pitää kodin siistinä, on aikaa katsella lintuja ja kukkia jne..jne...

Mökille ne jaksanut tänä kesänä ja kaipasin sinne luonnon rauhaan. Sekin oli aika vaikeaa, etenkin kun täällä taajamassa kesällä väliin rauhatonta ja meluisaakin. Aamu-uinnit oli kyllä ihanaa aikaa aamunrauhassa.
Nyt on melut vaienneet syksyn tultua ja tämä asuintaloni on rauhallinen.
Monilla on ollut vaikeaa sairautta ja monenlaista ahdistusta ja esirukouspyyntöjä on tullut harvakseltaan. On hyvä yhdessä viedä ja jättää kaikki Isän hyviin käsiin.
Paikallisseurakunnassa käyn väliin Raamattupiirissä ja Jumalanpalveluksissa, kun jaksan ja ollut ilo tavata siellä ystäviä.

Isä on hyväksi nähnyt antaa minulle juuri tämän elämän ja uskon,että myös vaikeat asiat kääntyy vielä siunauksiksi.Odotan Jumalan aikaa ja uskon, että rukoukset on kuultu.

Olemme arvokkaita, rakkaita ja kuulumme Jeesukselle. Hän pitää omistaan hyvän huolen.

Jumala on luvannut olla aina kanssani, se vaan yhä uudestaan saa sydämen iloitsemaan.
" Yksin en kulje, en hetkeäkään, vierelläin aina mä Jeesuksen nään.." laulussa sanotaan.
 
Herra on aina kanssamme, olipa tilanteemme , mikä onkaan!

Siunausta päiviisi rakas lukija/ystävä! 

 

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Turvamme



Ps. 62:7-9
Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju.
Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala.
Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela.

Ps. 46:2
Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.

Ps. 90:1
Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.

1. Joh. 2:28
Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.

1. Joh. 4:17
Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.

Ps. 27:1
Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!

tiistai 4. syyskuuta 2018

Rauhamme




Jes. 54:13
Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva.

Luuk. 24:36
Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

Room. 5:1
Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,

Fil. 4:7
ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa

2. Piet. 1:2
Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Hyvä Paimen



Väliin meillä kaikilla on varmaankin tosi huono tai vaikea päivä...?
Minulla oli eilen hyvin uuvuttava ja vaikea päivä. 
Silti muistin,että Hyvä Paimen kantaa uupuneet, sairaat ja muutenkin heikot lampaansa olallaan ja rakastaa.

Sain tänä aamuna ystävältä postiini runon, joka oli ihana. Sain paljon lohdutusta ja runo puhutteli minua suurestikkin.
Kiitos ystävälleni!
Tänään voin taas paremmin ja jaksoin aamu-uinnillekkin.

Sain luvan jakaa runon tänne:

 HYVÄ PAIMEN

Pelto on muokattava, siemen kylvettävä,
sota-asu puettava ylle ja lähdettävä taistelukentälle,
juostava kilparadalla, etsittävä, kolkutettava,
tehtävä työtä viinitarhassa, saarnattava evankeliumi
kaikille luoduille,

kuoletettava lihan teot, iloittava, kiitettävä,
riemuittava, oltava murehtimatta,
tunnustettava synnit, vaellettava valkeudessa,

Herra, Sinä vaadit minulta mahdotonta!
Minun elämäni on jo muutenkin raskasta.

Missä Sinun voimasi on?
Missä apusi, vastauksesi rukouksiini?

Missä olet, Herra?

Olenko koskaan tullutkaan luoksesi,
luullut vaan?
Olenko pettänyt itseäni?
Olenko kaukana Sinusta?
Sanotko Sinä, ettet tunne minua?

Herra, en jaksa yrittää,
minä putoan kohta kuoleman kuiluun -

en kuule Sinun ääntäsi enää,
olenko eksynyt, poikennut tieltä,
enkä tiedä milloin se on tapahtunut?
 ---------
Jumalan Poika, Paimeneni,
tulit ja näytit rakkaat kasvosi,
ja minun sydämeni huojentui,
kyyneleeni haihtuivat viileään tuuleen,
kun nostit minut harteillesi.

Sain nähdä kirkkauden kaukaisten
vuorten takana ja annoit minulle
Henkesi vettä ja Sanasi leipää.

Ja minä iloitsen ja kiitän,
ja riemuitsen armosi vapaudessa,
ja taas haluan lähteä muokkaamaan peltoja,
kylvämään siementä.
Minä lähden sotaan kanssasi, voittoisaan sotaan,
Sinä maailmojen Hallitsija,
valkeuden voittoisaan sotaan.
                                                                         
 Liisamaaria  -98

 

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Jeesuksen luo...



Kun et tiedä
mennäkö sairaiden tai vanhusten luo,
kulkeako hänen jäljessään ristiä kantaen,
seistäkö muurinaukossa vai juostako kuin voittaja,
on aika palata yksin Jeesuksen luo...

Kun et muista
mitkä ovat neljä askelta pelastukseen,
seitsemän armonjärjestyksen kohtaa,
tai kaikki yhdeksän askelta pyhään elämään,
on aika palata yksin Jeesuksen luo...

Kun kuulet sanottavan,
että sinun tulee antautua, kokea, luottaa, rakastaa,
palvella, kilvoitella, totella, rukoilla, muuttua,
olla vahva, omistaa rauha, saada voittoja,
on aika palata yksin Jeesuksen luo...

Kun sanotaan, että elämme
aikaa ennen sitä hirmuhallitsijaa, sotaa ja piinaa,
kun sanotaan, että kaikki kohta romahtaa,
ja kun sinun on vaikea selviytyä tästä päivästä,
on aika palata yksin Jeesuksen luo...

Kun kuulet kerrottavan, että jossakin
herätettiin kuollut ja jossakin rukoiltiin koko yö,
siellä paastottiin 40 päivää ja tuolla satoi kultaa
ja että se ja se on johtanut tuhansia uskoon,
on aika palata yksin Jeesuksen luo...

Kun sinun kristittynä odotetaan
tekevän väsymättä työtä, voittavan lisää sieluja,
kärsivän, uhrautuvan, antavan alati kaikkesi
ja kun voimasi eivät riitä mihinkään niistä,
on aika palata yksin Jeesuksen luo...

Kun Jumalan sana ja kristityt osoittavat
sinut syylliseksi ja omatuntosi tuomitsee sinut,
kun perustaa omalle kristillisyydelle ei enää ole
etkä enää jaksa yrittää etkä toivoakaan,
on aika palata yksin Jeesuksen luo...

POM  http://www.evank.org/pdf/AR_2006-2.pdf


Uimapaikka 2018
Luin tänään edelläolevan runon, se puhutteli minua syvästi. Ja pysähdytti ajattelemaan kaikkea sitä ,mitä Jeesus on puhunutkin sanassaan. Mikä ihana lepo Jeesuksessa...

Olen jaksanut taas käydä pyöräillen aamu-uinneilla ylläolevalla keitaalla, se on mulle kesän suuri ilo.
Muuten enimmäkseen kotona kesän lepäillen ja keräillen voimia. 

Krassit 2018
 Siunattua kesän jatkoa kaikki ystävät ja lukijat! Kiitos teistä jokaisesta!



2018