sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Katso Golgataan / Olavi Peltola



Katso Golgataan!  Jesaja 53 Olavi Peltola

Haluamme vielä pysähtyä Raamatun ihmeellisimmän profetian – Jesaja 53:n – ääreen. 
 Sen  valossa  ymmärrämme,  miksi  Jesaja  jo  heti  kirjansa  alussa  saattoi  julistaa  rohkeasti:  ”Vaikka  teidän  syntinne  ovat  veren-punaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat  purppuranpunaiset,  ne  tulevat  valkeiksi  kuin  puhdas villa.” (1:18) Tämä voi toteutua vain Jumalan kansan sovitusuhrin tähden.
 Jesaja  itsekin  vaikeroi  Jumalan  kirkkauden  ja  pyhyyden edessä. ”Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet.” (6:5) Mutta hän sai kuulla nuo  ratkaisevan  tärkeät  sanat:  ”Sinun  syyllisyytesi  on  poissa  ja  syntisi  sovitettu.”  (6:7)  Näiden  sovitukseen  perustuvien  sanojen  vapauttamana  alkaa  koko Jesajan vuosikymmeninen palvelutyö Herran profeettana.
 Kuinka monta kertaa Jesaja kirjansa kuluessa julistaakaan  tätä  ihmeellistä  sovituksen  sanaa!  Vain  sen sanan varassa on jokaisella ihmisellä mahdollisuus pelastua syntiensä tuomiosta ja olla jatkuvassa yhteydessä elävään Jumalaan.
 Juuri sitä tarkoittavat sanat: ”Herra on laskenut Siionin perustukset ja kurjimmatkin hänen kansastaan löytävät turvansa sieltä.” (14:32) Jumala laski Siioniin peruskiven, huolella valitun kivipaaden, kallisarvoisen  kulmakiven  sitomaan  vankkaa  perustaa. Joka uskoo, ei horju. (28:16) Tämä uskovan ihmisen  elämän  perustus,  peruskivi  ja  kulmakivi,  on yksin Jeesus Kristus ja hänen työnsä Golgatalla. Vain se kestää ajassa ja iankaikkisuudessa.

 Juuri Golgatan ristin Kärsijässä Jumala on lähettänyt  meille  auttajan,  joka  ajaa  meidän  asiaamme  ja  pelastaa  meidät.  (20:20)  Juuri  hänessä  iankaikkinen Jumala toteutti ihmeellisen suunnitelmansa, kaukaa harkitun, varman ja luotettavan. (25:1) Se tarjoaa  turvapaikan  heikolle,  pakopaikan  kurjalle  vaikeuksien aikana. (25:4)
 Kuinka kipeänä monet Golgatan juurelle pysähtyneet ovat myös kokeneet Herran sanat: ”Synneilläsi  kyllä  olet  minua  rasittanut,  pahoilla  teoillasi  minua  vaivannut.”  Ja  kuitenkin  he  ovat  uskaltaneet  tarttua  jatkon  sanoihin:  ”Mutta  minä,  minä  itse  pyyhin  pois  sinun  rikkomuksesi  oman  itseni  tähden  enkä  muistele  sinun  syntejäsi.”  (43:24-25) Totisesti meillä kenelläkään ei ole Herran pyhien silmien edessä muuta turvaa kuin sanat: ”Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi  kuin  pilviverhon.  Palaa  minun  luokseni,  minä olen lunastanut sinut vapaaksi.” (44:22) 
 Tänäänkin uskallamme kaikesta heikkoudestamme huolimatta uskoa, että mekin kuulumme siihen kansaan, joka on saanut syntinsä anteeksi. (33:24) Herra  on  heittänyt  selkänsä  taakse  kaikki  meidän  syntimme.  (38:17)  Hän  on  pelastanut  meidät  iankaikkisen kuoleman kuilusta. 
 Syntiemme  anteeksiannon  hedelmänä  on  rauha, ja siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti. (32:17) Saamme uskoa, että tulevat päivämme hän turvaa, hetkestä hetkeen. Hänellä on varattuna apua yllin kyllin, viisautta ja tietoa. (33:6) 
 Kuinka  turvallista  onkaan  iän  karttuessa  tarttua  Herran  sanaan:  ”Teidän  vanhuutenne  päiviin  saakka minä olen sama, vielä kun hiuksenne harmaantuvat, minä teitä kannan. Niin minä olen tehnyt ja niin yhä teen, minä nostan ja kannan ja pelastan.” (46:4)
KYLVÄJÄ 2/2019

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Hilja Aaltosen ajatuksia ja omia kuulumisiani



" Sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla." (Ps.32:7)

Ihmisen elämään sisältyy runsaasti ilon ja riemun aikoja. Meillä on oikeus nauttia niistä ja olla kiitolliset. Elämän kirjokudokseen kuuluvat kirkkaat ja tummat värit. Elämän lauluun, riemun ja vaikerruksen jakeet. Silloin vasta se on täydellistä. Elämä on kaunis, suurenmoinen, jäljittelemätön. Aikamme antamat parhaimmatkin ilot ovat sittenkin rajoitettuja, hetkellisiä. Silloinkin kun ne ovat heleimmässä hehkussaan, niihin on kätketty sammumisen varjo.
 Mutta pelastuksen riemu on taivaan lahja. Se on laskettu sydämmeemme Jumalan armahtavalla kädellä. Sinetöity syntien anteeksiantamuksen sinetillä. Tältä pohjalta syntynyt pelastuksen riemu kestää matkassamme yön kauhujen puristuksessakin. Se ei riipu ajan vaihteluista. Tunteet häilyvät, mutta pohjavire on yli ymmärryksen käyvää rauhaa Jeesuksen armohaavoissa.
 Autuas se ihminen, jonka turvana on Herra. Hän ympäröitsee meidät pelastuksen riemulla. Tie on valaistu perille saakka ja riisuuntumistuulissakin se on turvallinen.

Hilja Aaltonen / Päivähartauskirja

 Minulla ollut viime viikkoina monin tavoin helpompi jakso ja olen kovasti iloinnut ja kiittänyt hyvää Jumalaa. Selkäkipuni, joka todettiin lopulta iskiakseksi parani lopulta ja olen jaksanut myös vahvistaa lihaksia monin tavoin. Sain myös hyvän lääkärin valinnanvapauden kautta, joka ymmärsi ja tiesi paljon fibromyalgiapotilaan hoidosta ja kohtaamisesta. Sain myös uuden lääkkeen toisen rinnalle, joka ainakin alkuun tuntuis auttavan. Kivut olleet lievemmät ja näiden kanssa olen pärjännyt hyvin. Uupumus tosin samaa, mutta ollut rauha ja lepo. Näillä mennään ja käsi Jumalan kädessä.

Kiitos myös minua muistaneille!

Kun luin aamulla tuon Hilja Aaltosen kirjoituksen, se puhutteli minua. Ollut hyvin vaikeita jaksoja elämässä, Herra on vienyt kaikesta läpi ja kantanut. Nyt on ilon aika, josta nautin. Joskus voi tulla taas vaikeampi aika, silloinkin saan muistaa, että olen parhaissa käsissä, Jumala antaa voiman käydä kaikenlaiset vaiheet läpi. Ja voin iloita pelastuksen riemusta, käypä, miten käykään.  Armonsa kantamana.


Olen pari kertaa taas päässyt raamattupiiriin ja seurakunnnan kokoontumisiinkin. Ollut siunaavaa. Vieläkin tärkeämpää minulle on oma aika Jumalan kanssa. Hän rakastaa minua, vaikka tietää millaista tekoa olen.Ymmärtää ja kuuntelee. Sitä armoa ihmettelen joka päivä. Hän ansaitsee kaiken kiitoksemme. Ja Isän Jumalan lapsina saamme olla turvallisin mielin. Kaikki tulee Isältä . Hän pitää meistä  huolen ja on aina pitänyt.


Siinä jotain ajatuksiani. 

Arkisten asioiden keskellä eläen täällä ja toivon kohdatessani lähimmäisiäni voivani kohdella heitä rakastavin, armollisin  mielin, Jeesuksen rakkaudella.




Pian alka olla Nuttu-laatikkoni valmis postitukseen. Parit junasukat ja tumput vielä valmistumassa. Ollut kyllä iloa tehdessä. Ehkä siihen vaikuttaa sekin, että esikoistyttäreni Hanna Maria, joka menehtyi 10 vuorokauden ikäisenä  -82 , sai hyvää hoitoa vastasyntyneiden teholla. On ilo saada näin auttaa  vastasyntyneitä ja rukoilla vauvojen,  perheittensä ja projektin puolesta .
Opettelen joka päivä iloitsemaan kaikesta, mitä minulla on, Isä antaa kaiken tarvittavan . Mitä minulla ei ole, sitä en tahdo surra- siihen tahdon tyytyä ja olla iloinen.


Ihana on armonsa!


Siunausta päiviisi rakas lukija!


( sivua päivitetty 21.3)

perjantai 4. tammikuuta 2019

Sinulle

                                  Kukka sinulle!



Vuoden alkuun laitan tänne Urho Muroman (Iltavartio) tekstiä sinulle, minulle, kaikille-

 Tule Jeesuksen kasvojen eteen. Tyhjennä siinä koko sydämesi. Pura koko kuormasi. Kerro koko asiasi. Herra on lempeä ja hyvä. Hänen ilonsa on saada antaa anteeksi ja pyyhkiä pois synnit. Uskoudu Hänelle uudestaan ja saat nähdä, että kaikki on taas tuleva hyväksi. Katso, miten Jeesus kuvaa taivaallisen Isän mielenlaatua katuvaa syntistä kohtaan. Isä odottaa lastansa portilla. Isä näkee lapsensa jo ennen kuin tämä hänet huomaa. Isä se on, joka juoksee vastaan. Isä sulkee syliinsä ja suutelee hellästi. Näin tahtoo Herra sinullekin. Jumalan sydän on täynnä armoa ja rakkautta kaikkia katuvaisia kohtaan. Hän ei tahdo muistella hairahduksiasi ja lankeemuksiasi, vaan saada uudelleen armahtaa sinua. Älä jää niin kauas. Tule lähemmäksi. Painu rukoukseen. Ja puhu kaikki Jeesukselle. Katso, miten lempeästi Hän katselee sinua. Hän tahtoo sinua armahtaa. Annathan?

Urho muroma

Runsasta siunausta tähän vuoteen jokaiselle päivälle!

tiistai 18. joulukuuta 2018

Lämmin kiitos ja Siunattua Joulunaikaa lukijoille!



Kuuntelin sunnuntaina SRO:n Jumalanpalveluksen ja saarna oli suunnattu Suomen kansalle ja kristityille. Oli niin hyvä että kuuntelin toistamiseen ja suosittelen kuuntelemaan .

Petri Kortelahti, Tehkää tie kuninkaalle 16.12.2018.Linkki https://sro.fi/ohjelmat-radio-deissa/jumalanpalvelukset/jumalanpalvelusten-saarnat-2018

Rukoilen edelleen, jotta veljet/sisaretkin saisivat julistaa Jumalan sanaa kaikella rohkeudella, totuudessa, kenenkään estämättä.
 Ap. t. 28:31
ja hän julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemista kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä. 


Siunattua Joulunaikaa ja Uutta Vuotta 2019!
Lämmin kiitos lukijoille ja minua esirukouksin muistaneille!

Oi Jouluyö...
 

Ollut aika rankka kipu ja uupumusvaihe menossa, mutta Jumala ollut lähellä ja auttanut jaksamaan. Suuri on rakkautensa ja armonsa...
Piti jättää Raamattupiirit nyt väliin (istuminen hankalaa) ja antaa Herran hoitaa. Ja jumppaan nyt aina, kun jaksan.Isän kädellä. 

Ilo ollut neuloa nuttuja , sukkia/tumppuja mm. Etiopian ja Moldovan vauvoille . Se sellainen uusi asia minulle.Projektista netissä löytyy asiaa, jos joku innokas neuloja saa sydämelle.http://www.nuttu.info/category/nuttu/
Ja facebookissa,nuttu facebook haulla. Ei tarvitse olla kirjautunut (itse en ole facessa), niin voi lukea. 

Ensimmäiset nuttuni

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Jumalan lapset / Urho Muroma



Sinä olet Herran oma. Sinä olet Jumalan lapsi. Isäsi on suuri ja valtava Jumala, joka on luonut taivaat ja maan. Hänen suuruutensa on mittaamaton ja Hänen voimansa rajaton. Ja tämä Isä rakastaa sinua. Tälläkin hetkellä Hän katselee sinua suurella lempeydellä. Hän, joka johtaa ja hallitsee taivaitten taivaita ja jolla on kädessänsä maailmoiden ja kaikkien ihmisten kohtalot, tahtoo sinullekin pelkkää hyvää. Sinun Herrasi ja Mestarisi on itse Jeesus Kristus. Hänellä on kaikki valta koko luomakunnassa. Kun Hän on ystäväsi, kuinka rohkeamielisesti voitkin silloin katsoa tulevaisuuteen. Hän on jo suunnitellut kaikki valmiiksi sinun kohda1lasi. Ei tule hiuskarvaakaan putoamaan päästäsi ilman Hänen lupaansa. Sellaista vaikeutta ei tule, josta Hän ei veisi sinua lävitse. Kun vain saisit silmäsi auki näkemään autuasta osaasi Herran omana ja Hänen turvissaan, saisi uupunut henkesi uutta rohkeutta.  

 Urho Muroma / Iltavartio

maanantai 24. syyskuuta 2018

Fredrik Wislöff/ Kuin äiti-



KUIN ÄITI-

Niinkuin äiti lohduttaa lastaan,
niin minä lohdutan teitä Jes.66:13


Lapsi tietää, minne pitää mennä, kun on tapahtunut jotain ikävää.
Mitä se lieneekin, äiti osaa auttaa ja lohduttaa. Äidin sylissä itku pian tyyntyy ja ikävä unohtuu.
 Tiedän myös, minne minun on mentävä, kun asiat menevät vastoin minun mieltäni. Tulen sinun luoksesi, taivaallinen Isäni. Sinä et torju minua luotasi. En tunne häiritseväni sinua, enkä tulevani sopimattomaan aikaan. Et pidä murheitani mitättöminä pikkusiekkoina. Osoitat minulle ymmärtämystä ja rakkautta. Kaikkein mitättömimmänkin asian saan tuoda eteesi.
 " Niinkuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä lohdutan teitä", sinä sanot.
 Niin minä tulen - tänä iltana niin kuin niin monta kertaa ennen. Ikävyydet unohtuvat, kun saan olla lähelläsi. Rakkautesi antaa minulle mielenrauhan ja minä saan levon luonasi.
 Kiitos rakas Isä avoimesta sylistä.

Fredrik Wislöff/ Rukouskirjani


lauantai 8. syyskuuta 2018

Tyydy ristiin



 Ote rovasti Olavi Peltolan kirjoituksesta:

Ristissä on elämänvaelluksemme ydin.

Risti viittaa Kristuksen ristin ohella myös kristityn omaan ristiin. Uskova ei ole vain Kristuksen ristin katselija. Pyhä Henki vetää hänet siihen mukaan kaikessa hänen elämässään ja hän on jatkuvissa ahdistuksissaan mukana siinä. Kristittynä oleminen on Kristuksen kärsimyksen seuraamista kärsien.

Usko Kristukseen onkin elämistä ristin ja kärsimyksen synnyttämässä ahdistuksessa. Risti ja kärsimys koskettavat koko uskovan elämää ja ovat jatkuvasti hänen seuralaisenaan tavalla tai toisella. Kristuksen risti ja uskovan risti kuuluvat yhteen.

Uskova tyytyy Jumalan ilmoitukseen ja oppii ymmärtämään Jumalaa kärsimysten ja ristin kautta. Hän ei vaadi elämäänsä Jumalan suuria näkyviä menestystekoja jaksaakseen luottaa. Hän luottaa Herraan keskellä oman elämänsä mitättömyyttä ja tyhjänpäiväisyyttä. Keskellä sen kipuja ja pettymyksiä. Mutta myös keskellä sen iloja ja voittoja.

Ihmisenä halumme kuitenkin välittömästi vapautua kaikista kärsimyksistämme. Kerran tämä vapautus kyllä tulee ja silloin Herra on pyyhkivä pois kaikki kyyneleemme.

Mutta nyt meidän on suostuttava Paavalin tavoin siihen, että elämässämme ja ruumiissamme oleva piikki pistää (2 Kor 12:7, KR 92). Sitä ei oteta meiltä pois. On vain opittava tyytymään armon riittävyyteen (12:9) kipujen keskellä. Ei ole helppo olla kiitollinen heikkoudesta, vaikeuksista ja ahdingoista Jeesuksen seurassa (12:9-10).

https://rovasti.fi/node/347



Luin aamulla Olavi Peltolan opetusta ja minua puhutteli jälleen tyytyminen armoonsa ja heikkouteen. Ei ole helppoa myöskään elää monenlaisissa ahdistuksessa, sairauksissa jne. varmaan kenenkään, mutta Jumala on luvannut olla kanssamme näissä kaikissa. Toivon, että osaisin sen aina muistaa ja oppisin tyytymään osaani kaikkina päivinä.

Kuitenkin mitään en vaihtaisi pois. On paras paikka olla lähellä Jeesusta. Hän näkee ja tietää kaiken ja kaikki on parhaaksemme. Jeesus on kaikki.

Nytkin iloitsen, kun on rauha sydämessä. On aikaa rukoilla ja lukea, mitä Jeesus opetti. Ja elää arjen keskellä iloiten kaikista pienistäkin asioista.
Kun on väliin hyvin vaikeaa sairauksieni tähden, on niin suuri ilo sitten, kun esim. jaksaa mennä kauppaan,leipoa jotain, on saanut voimaa pitää kodin siistinä, on aikaa katsella lintuja ja kukkia jne..jne...

Mökille ne jaksanut tänä kesänä ja kaipasin sinne luonnon rauhaan. Sekin oli aika vaikeaa, etenkin kun täällä taajamassa kesällä väliin rauhatonta ja meluisaakin. Aamu-uinnit oli kyllä ihanaa aikaa aamunrauhassa.
Nyt on melut vaienneet syksyn tultua ja tämä asuintaloni on rauhallinen.
Monilla on ollut vaikeaa sairautta ja monenlaista ahdistusta ja esirukouspyyntöjä on tullut harvakseltaan. On hyvä yhdessä viedä ja jättää kaikki Isän hyviin käsiin.
Paikallisseurakunnassa käyn väliin Raamattupiirissä ja Jumalanpalveluksissa, kun jaksan ja ollut ilo tavata siellä ystäviä.

Isä on hyväksi nähnyt antaa minulle juuri tämän elämän ja uskon,että myös vaikeat asiat kääntyy vielä siunauksiksi.Odotan Jumalan aikaa ja uskon, että rukoukset on kuultu.

Olemme arvokkaita, rakkaita ja kuulumme Jeesukselle. Hän pitää omistaan hyvän huolen.

Jumala on luvannut olla aina kanssani, se vaan yhä uudestaan saa sydämen iloitsemaan.
" Yksin en kulje, en hetkeäkään, vierelläin aina mä Jeesuksen nään.." laulussa sanotaan.
 
Herra on aina kanssamme, olipa tilanteemme , mikä onkaan!

Siunausta päiviisi rakas lukija/ystävä!