Tänäänkin; runo ja Jumalan sanaa

Tänäänkin

Tänäänkin sinä istut valtaistuimella ja katsot alas,
meihin rakkaisiin lampaisiisi,
joita sinun kätesi kaitsee.

Sinä kuulet, kun minä huudan .
Sinä riennät avukseni.
Sinulla on valta yli kaiken, ylistetty Herra!
Tänäänkin saan uskoa,
että asiani ovat sinun tiedossasi
ja apusi ei viivy.

Saamme olla turvallisella mielellä 
parhaissa käsissä.

Kiitos, että kuulit rukoukseni tänäänkin!
Kiitos, että kuulit rukoukseni
myös ystävieni puolesta,
rakkaiden sisarten ja veljien,
apusi ei viivy!

Sinun rakkautesi on syvä,
armosi meitä ympäröitsee.
Hyvyytesi ja laupeutesi koskettaa
ja seuraa meitä tänäänkin.
Hyvä, rakas Paimenemme 
kiitos sinulle!

Lean kynästä 27.9.2016

_______________________________

PSALMI 116
Pelastetun kiitosvirsi.
1 Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;
2 sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.

Jes. 63:9
Kaikissa heidän ahdistuksissansa oli hänelläkin ahdistus, ja hänen kasvojensa enkeli vapahti heidät. Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään hän lunasti heidät, nosti heitä ja kantoi heitä kaikkina muinaisina päivinä.

Jes. 52:12  Sillä ei teidän tarvitse kiiruusti lähteä, ei paeten kulkea; sillä Herra käy teidän edellänne, Israelin Jumala seuraa suojananne.

Ps. 121:5 5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.

Ps. 115:11   Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.

Miika 4:6 Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen-ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.
7 Minä teen ontuvista talteenjäävät ja kauasjoutuneista väkevän kansan. Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella siitä alkaen ja iankaikkisesti.

Rukous on rakkautta/ Paavo Hiltunen

Siunattua syksyn jatkoa jokaiselle lukijalle!

Laitan alkuun kuvia kuluneelta viikolta ja tältä päivältä. 


 
 Vielä kukkii parveke syyskuun puolessa välissä

Kauppareissulla
ruskaiset puut

Keijunmekko
väriloistossaan 

Mansikka ja ruska
Mansikka innostui tekemään uudet kukat ja jopa marjoja ( kuva tänään) 

                                                             *****

Niin minulle, kuin monille rakkaille ystävilleni rukouskammio on rakas paikka. Siinä saa avata sydämensä Jumalalle, kertoa ja jättää asiansa Herran hoidettavaksi ja myös olla itse siinä kuulemassa lohdun, rohkaisun, neuvon jne. sanoja. Kuin lapsi Taivaan Isän kanssa.

Laitan tähän otteita Paavo Hiltusen kirjasta, jossa oli hyvin paljon itseä puhuttelevaa ja ilahduttavaa. Ehkä sinullekin?

Poimintoja kirjasta: Rukous on rakkautta/ Paavo Hiltunen http://www.kolumbus.fi/paavo.hiltunen/ror/contents.htm

Jos Jumala jättäisi meidät, emme rukoilisi emmekä viihtyisi Jumalan edessä. Meidän taipumuksemme ja halumme viittaavat aivan toisaalle: maailmaan ja sen harrastuksiin. Missä liha pääsee valtaan uskovassa, siinä tämä taipumus helposti näkyy: rukous jää, ja kuljetaan »taampana» kuten Pietari.
 
Kiitos Jumalalle, Jumala kuitenkin kutsuu meitä jatkuvasti rakkaasti rukoukseen. »Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: Nouse, armaani, sinä kaunoiseni ja tule. Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme. Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä, anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi.» (Kork.v. 2:10-14)

Hän myös vetää meitä rukoukseen (Joh. 6:44) ja vie meidät rukouskammioon (Kork.v. 1:4, 2:4). Jos rukous olisi meistä itsestämme, siitä ei tulisi mitään, mutta Jumala ei ole jättänyt rukousta ihmisten käsiin, vaan jatkuvasti huolehtii siitä.

Rukous on suuri Jumalan lahja, joka on meille annettu (Joh. 6:65). Ihmisille on rukouksessa lahjoitettu äärettömän kallisarvoinen mahdollisuus lähestyä Korkeinta, Kaikkivaltiasta Jumalaa. Nyt Jumala odottaa, että me arvostamme tätä lahjaa ja käytämme sitä ahkerasti. Siihen on kätketty valtavia siunauksia, ei vain minulle, vaan minun kauttani lukemattomille muille, koko maailmalle.

Jos olet avannut oven Jeesukselle (Ilm. 3:20) pidä se aina auki, päivällä ja yöllä, älä sulje ovea Jumalan edestä! Sulje ovi maailmaan (Matt. 6:6), ettet pitäisi tulta alttarilla turhaan (Mal. 1:10), mutta älä koskaan katkaise rukousyhteyttä Jumalan kanssa. On vaarallista jättää Herraa kolkuttamaan ulkopuolelle, kuten Ilm. 3:14-22 osoittaa. Se on Jumalalle vastenmielinen penseyden tila, joka johtaa nuhteisiin ja kuritukseen.


Rukouksen Hengen täytyy saada synnyttää ja johtaa kaikki rukoukseni. Minun olisi taisteltava rukouksessa »hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa» (Kol. 1:29) eikä omien mieltymysteni mukaan. Jos rukous muodostuu yksinpuheluksi, puheitten pitämiseksi Jumalalle, aina samojen aiheitten toistamiseksi, se tuskin on Hengen tarkoittama. Sillä Jumalan antama rukous on aina siunaava, rikassisältöinen ja monimuotoinen. Se ei ole saman levyn jatkuvaa pyörittämistä eikä raskasta puurtamista.

Yleisenä sääntönä voidaan pitää 2 Kor. 3:17:n sanaa: »Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.»

Rukous ei saisi tulla sielulliseksi pakoksi. Silloin se ei enää ole raitista. Tällä en tarkoita Hengen tuskaa (Room. 9:1-3), jota meidän on toteltava. Sinun ei esimerkiksi kuitenkaan ole pakko vuodesta toiseen seurata samaa rukouslistaa! Usko jo, että Jumala on jo aikoja sitten kuullut rukouksesi! »Jättäkää minun haltuuni minun lapseni, minun kätteni teot.» (Jes. 45:11)

Jumala rakastaa sinua ja haluaa hoitaa myös sinun omaa sieluasi. Älä siis kulje ohitse! Sinä itse tarvitset hoitoa! Sitten voit paremmin pitää huolta esirukoilijan tehtävästäsikin. Jumalalla on myös muita rukouksen muotoja. Et kai vain ole niitä laiminlyönyt? Ennen kaikkea: et kai ole laiminlyönyt itse Jumalaa? Rukous on Jumalaa varten, ei puheiden pitämiseksi vaan itse Jumalan kohtaamiseksi. Mainitsinhan edellä, että Ilmestysmaja oli hepreaksi »tapaamisen, kohtaamisen paikka» ja että Jumalan ensimmäinen rukousta tarkoittava sana Ilmestysmajan jumalanpalvelusta varten tarkoitti »kohdata toisensa sopimuksesta» (2 Moos. 25:22).

Koko kirja http://www.kolumbus.fi/paavo.hiltunen/ror/contents.htm

Isän sydämmeltä

Hei rakas ystävä! Mukava, kun tulit lukemaan ja katselemaan!

Lueskele rauhassa ja kuullostele, jos jokin sinun elämääsi puhuttelisi tai lohduttaisi/rohkaisisi. Olet arvokas! Olipa sinun elämätilanteesi millainen tahansa, Jeesus rakastaa sinua! Muistan sinua rukouksessa.

Etsiville, epäilijöille ja jokaiselle tässä muutama sana. Jumala rakastaa  teitä hyvin suuresti ja tahtoo sinulle sanoa:

Rakastan teitä.
Tulkaa minun tyköni.
Kääntykää pois kadotukseen johtavalta tieltä
minun armahdettavakseni.
Minä olen tie.
****************
Johannes. 14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Matteus 18
12 Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?
13 Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.
14 Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.

Jotain kuulumisiani:

Lepäilen itse aika paljon yhä sairauksieni vuoksi, mutta olen saanut uskoa todeksi Isän Jumalan huolenpidon, avun, uskollisuuden, lohdun ja mitään ei ole puuttunut. Viihdynkin nykyään paljolti hiljaisuudessa ja fibromyalgia/kipupotilaana se sopii minulle. Taivaan Isä tietää, mikä on parhaakseni.

Niin - vuodet vierii aika nopeaan ja täytin 60 kuukauden alussa, pieni mukava juhla perheen kesken. 
Mökillä pääsin/jaksoin käydä kerran lasten kanssa päiväsiltään. Oli tosi mukava reissu. 
Onhan se ollut raskasta, kun sairauksien myötä mökkielämäkin jäänyt vähälle, mutta Herra antanut paljon uutta tilalle. Oma osa on niin hyvä. Kun näemme paljon kärsimystä ja sairauksia siellä sun täällä ja monenlaista kamppailua elämänahjoissa, uskon, että Jumala välittää ja voimme aina rukoilla. Myös, että ihmiset varjeltuisivat eksytyksiltä ja uskonnollisuuden vaatimuksilta.
Toivon ja rukoilen kaikille jaksamista ja luottamusta Jumalan hyvyyteen ja armoon.

Runsasta siunausta päiviinne!

Armo Riittää lehti: Kiitos, että sinä tulit maailmaan Jumalan Poika, Vapahtajamme / Per-Olof Malk

Armo Riittää lehti 

Armo riittää 6/2011 (kristitynfoorumi.org)

Osa kirjoituksesta: Kiitos, että sinä tulit maailmaan
Jumalan Poika, Vapahtajamme
 
( koko kirjoitus luettavissa ylläolevan linkin kautta)

Kun   Jumala   lähetti   Poikansa   maailmaan,  hän  vapautti  meidät  tarpeesta  olla jotakin.  Se,  miten  Kristus  eli  ja  miten  hän kuoli maailmassa, tapahtui meidän puoles-
tamme.  Sen perusteella evankeliumiin turvautuva voi nyt levollisesti sanoa:
Koska  Jeesus  oli  vahva  minun  puolestani, minä saan olla heikko.
Koska  Jeesus  voitti  minun  puolestani, minä saan kärsiä tappioita.
Koska  Jeesus  oli  jotakin  erikoista,  minun ei tarvitse olla yhtään mitään.
Koska  Jeesus  oli  ainutlaatuinen,  minä saan olla aivan tavallinen.
Koska  Jeesus  menestyi  kaikessa,  minun ei tarvitse onnistua missään.
Koska Jeesus kärsi syntieni rangaistuksen, minun ei tarvitse sitä enää kärsiä.
                                     Per-Olof Malk

Aforismeja/ Fredrik Wislöff ja kesäkuvia

Laitan tähän kesäkuviani ja aforismeja Fredrik Wislöffin mietekirjasta Tähkäpäät. 

 Hengen täyttämän sisimmässä vallitsee merkillinen kahtiajakoisuus. Samalla kun hän tuntee oman köyhyytensä ja kurottuu yhä lähemmä Jumalaa hän ammentaa kaiken aikaa lähteestä, joka pulppuaa iloa, voimaa ja rauhaa. Eikä tämä lähdesuoni ehdy koskaan, miten paljon siitä juodaankin.


 Yhtä varmasti kuin häkistä päästetty lintu lennähtää vapauteen,  pelastettu  sielukin etsiytyy Jumalan tykö, pyhän elämän raikkaaseen ilmanalaan.

Tahtosi ei pysty pyhittämään sinua. Pyhitys on Jumalan työtä. Mutta Jumala ei pyhitä koskaan vastahakoista sielua.


Astia jonka kera tulemme Jumalan tykö, täytetään aina ääriään myöten, oli se suuri taikka pieni. Kristillisen kasvun päämääränä on aukaista jokainen sydämen soppi Jumalalle ja antaa hänen täyttää se.

Kristinusko ei ole syntynyt ihmisten uskonnollisen hapuilun tuotteena, se on Jumalan itsensä lähettämä ilmoitus.


Kristinuskoa on kutsuttu 'pettyneiden uskonnoksi'. Jääköön lausuma omaan arvoonsa. Oikeastaan niin onkin. Mutta kristityt ovat kiitollisia kokemastaan pettymyksestä, sillä se mitä he sen jälkeen löysivät ei enää pettänyt heidän odotuksiaan. Muilla on pettymys kokematta, ja siitä tulee niin muodoin kahta katkerampi ja samalla myös monin verroin kohtalokkaampi.

On parempi kasvattaa lapsia ystävällisessä ja hyväntuulisessa hengessä kuin siirtää heihin uskonnollista ahdistusta.
 

Ihmiselämä alkaa huudolla ja päättyy huokaukseen. Mutta huudon ja huokauksen välissä on yllin kyllin tilaa hymylle.

Terävinkään ajattelija ei voi ymmärtää ristin arvoitusta, mutta kurjinkin syntinen voi saada osakseen rististä virtaavaa voimaa.


Kristuksen armon julistaminen sellaiselle, joka ei ole vielä tarvinnut sitä elämässään, on samaa kuin voitelisi kiveä balsamilla.

Uskovien välinen yhteys ei ole pelkkä opinkohta johon uskotaan, vaan realiteetti joka eletään todeksi.
 

Esirukous on se tykistö, joka murtaa vastustajan rintaman jo ennen suurhyökkäystä.

Meidän on unohdettava ja annettava anteeksi menneet vääryydet. Ellemme tee näin, kaunastamme tulee bumerangi joka vie meiltä mielenrauhan ja tuhoaa hermomme. Vanhojen vääryyksien hautominen on samaa kuin hengittäisi jatkuvasti saastunutta ilmaa keuhkoihinsa.


 Hengen täyttämä on kuin tunturiretkellä Jumalan armon suuressa valtakunnassa. Jokaiselta uudelta huipulta jonka hän saavuttaa avautuu uusia ihania näköaloja.

Kristitty joka kykenee vähiten auttamaan itseään on päässyt pisimmälle pyhityksen tiellä.



Ken on köyhin itsessään on rikkain Jumalassa. Se joka kaipaa häntä kipeimmin, on lähimpänä Hengen täyteyttä.


Mitä enemmän astumme valon piiriin, sitä selvemmin näemme pienimmänkin likatahran vaatteissamme. Mitä lähemmäksi Jumalaa tulemme, sen paremmin huomaamme syntimme.


Minän tuskallinen kuolema on sielun autuas onni.
 

Rauhan ajatukset / Fredrik Wislöff

Rauhan ajatukset / Fredrik Wislöff - Rukouskirjani

Minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra; rauhan, eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.  Jer. 29:11
 
Sinä, armollinen Jumala, olet käsittämätön suuruudessasi ja rakkaudessasi.
Maapallon miljardien asukkaiden joukosta sinä muistat minut, viheliäisen, pienen ihmislapsen. Kukaan ei ole sinulle liian vähäpätöinen.
 Sinä et jää neuvottomaksi. Tiedät, mitä ajattelet. Suunnitelmasi on laadittu, ja ellen itse poikkea siitä, ei mikään mahti maailmassa voi estää sitä toteutumasta.
 Sinä ajattelet rauhan, etkä turmion ajatuksia. Mikään paha ei kohtaa sitä, joka on sinun suojeluksessasi. Senkin, mikä meistä voi tuntua raskaalta, sinä sovitat suunnitelmaasi ja muutat parhaaksemme.
 Tiedän siis että se, mikä minulle on tapahtunut, ei ole onnettomuutta, vaan osa rauhan ajatuksiasi. Sinä annat minulle tulevaisuuden ja toivon. Rakkautesi ympäröi koko elämäni.

Merikotkakamerasta havaintoja ja valokuvia kesästä

 Siunausta päivääsi!

Ainakin pari ystävääni on seurannut merikotkaperheen elämää ajoittain luontokamerasta. http://pontu.eenet.ee/player/merikotkas.html
ja Lootuskalender foorumista http://www.looduskalender.ee/forum/viewtopic.php?f=18&t=814&start=9960

Eilen seurasin, mitä siellä tapahtunut?

Minulle selvisi, että myrsky oli vienyt pesän jonkun aikaa sitten. Kamera ei siis ollut siirtynyt. Eräs poikasista Rahu oli pudonnut pesästä joku aika sitten ja selvinnyt hienosti. Nuorin poikasista tyttö Taida, hänen selviytymien ollut sydämellä alusta asti, kun hän kuoriutui myöhemmin, kuin veljensä Rahu ja Nord.
Mutta vanhemmat Anna ja Uku selviytyivät todella hienosti kolmen poikasensa ruokinnasta! Kaikki kasvoivat hyvin ja pojat pääsivät jo lentämään ehkä noin viikko sitten. Taida jäi istuskelemaan oksalle ( balconylle), pesäpuuhun, jossa varsinaista pesää ei enää ollut. Hänelle vanhemmat toivat ruokaa oksalle. Taida on tehnyt ahkerasti lentoharjoitusliikkeitä! Urhea tyttö! No, eilen aamulla Taida myrskyssä putosi taaksepäin oksalta, ja sitä jännitin, mitenhän käynyt? Muut seuraajat https://www.youtube.com/watch?v=qOyQiNZW-kI ja myös minä lopulta tunnistin Taidan äänen jostain alhaalta, joten hän  oli elossa. Taidan pitäisi tällä viikolla olla lentokykyiässä, joten moni odottelee, jos näkisi vielä Taidan puussa ja lentämässä.
Hänen  veljensä ehkä Rahu tai Nord istui aamulla oksalla. Ja uskon, että Anna ja Uku ovat vieneet ruokaa Taidalle. Myöhemmin tänä aamuna joku oli nähnyt, että 4 kotkaperheestä olisi lentänyt ja yksi istunut oksalla, joten todennäköisesti koko perhe voi, mitä parhaiten.( kuva hiukka epätarkka, mutta toivotaan, että niin on).

Sellainen aamukertomus tässä. Minua niin puhutteli tämä hengellisestikin. Monenlaista myrskyä/vaikeutta tai sairautta saattaa elämämme kohdata, mutta Jumalaan turvaamalla kaikesta selviää. Hän pitää huolta!

Jes. 40:31 mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy. 

                                       *****
 Armo Riittää -lehti myös kolahti eilen postiluukusta ja sitä oli hyvä lukea vuoteessa leväten. Kiitos kaikesta!

Näin sateisena päivänä on aikaa jakaa muutama valokuva.

Olen iloinnut, kun olen jaksanut uimaan pari kertaa. Kuvat uimaretkeltä.

 Jer. 31:9
Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu.

Mark. 6:31
Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.


Ja parvekkeelta, lepopaikaltani

 Joh. 14:27
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.