Juha Vähäsarjan kirjasta; Joka päivä Jumalan kämmenellä

Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen, älä hylkää minua Jumala. Minä julistan tuleville polville kätesi mahtia ja tekojesi suuruutta. Ps. 71:18

Paras tapa julistaa tuleville polville Jumalan suuria tekoja on elää itse uskossa Jeesukseen. Lapset ottavat vanhemmiltaan mallia hyvässä ja pahassa. Jos he näkevät, että vanhemmat turvaavat uskossa Jeesukseen ja elävät tuon uskon mukaisesti, he saavat parhaan mahdollisen todistuksen. Rehellinen elämä kristittynä kantaa ajallaan hyvää hedelmää, vaikka se ei aina onnistuisikaan niin mallikkaasti kuin haluaisimme.
Pakottaminen sanan kylvämisessä kääntyy itseään vastaan. Ketään ei voi komentaa uskoon. Väkisin syötetty uskonnäkemys on tuomittu kääntymään itseään vastaan.
Kun meillä on herkkä tunto sanan edessä ja sydämessä pyyntö, ettei Jeesus koskaan hylkäisi, kantaa tuo usko ajallaan myös hedelmän tuleville sukupolville saakka.

Juha Vähäsarja/ Joka päivä Jumalan kämmenellä https://www.symbolum.fi/

Jumalan kämmenellä

Hei taas rakkaat lukijat! 
Ajattelin hieman jo, että laitanko blogin tauolle kokonaan. Kovin ollut uuvuttavaa ja alkuvuoden hyvä  jakso, oli lyhyt jakso. Päivät vaihtelee, kullekin päivälle on oma voimansa. Mutta Jumalan kämmenellä olen saanut levätä ja saanut arkiset askareet hoidettua ja paljon muutakin. Niin Jumala pitää huolen lapsistaan.

Mutta jottei ihan sairauksista puhumiseksi menisi , niitähän meillä useilla riittää ja muitakin murheita, koettelemuksia jne., kerron vaan, että kaikesta on vaan selvitty. Ja se on tätä normaalia arkea. Monilla hyvinkin vaikeaa. On ihana, kun voimme rukoilla ja Jumala antaa voiman jaksaa.

Ja kerron vielä ihanan uutisen. Toinen pojanpoikani syntyi syyskuun alussa. Ihana, pieni ihme.
Ollut paljon iloa perheessä.

Raamattupiireissä en jaksa iltaisin käydä, mutta seurakunnassani on aamupäivisin kolme kertaa viikossa avoin kohtaamispaikka, jossa käyn usein. Ilo siitäkin.

Sain viimein kysyttyä Juha Vähäsarjalta, voinko lainata hänen tekstejään tänne blogiini ja sain luvan siunausten kera. Lähteen toki laitan.
Itsellä on kirja "Joka päivä Jumalan kämmenellä "ja se on antanut voimaa , iloa , lohdutusta ja sanan valoa hyvin runsaasti päiviini ja hyvin rakaskin kirja.

Kirjoja voi hankkia mm. täältä Juha Vähäsarjan :https://www.symbolum.fi/

Siunattua syksyä teille jokaiselle! 

Juha Vähäsarjan kirjasta " Jumalan kämmenellä" 

Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen, Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Fil. 4:6-7

Mikään ei ole niin kuin ennen, kun se on viety rukouksessa Taivaan Isälle, vaikka mikään ei näyttäisi heti muuttuneen. Kun on rukoiltu, taivaassa alkaa tapahtua ja asia on sen jälkeen vireillä. Ja kun oikea aika koittaa, se saa Jumalan päättämän parhaan mahdollisen ratkaisun.   
Pyhä Henki antakoon meille tämän luottavaisen rauhan. Se varjelkoon sydämemme ja ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa. Murehtiminen ei edistä asiaamme, eikä huolehtiminen tee sitä paremmin kuulluksi. Olkoot sydämemme siksi levollisia Jumalassa; odottakaamme, hän vastaa kyllä meille.

Poimintoja Pieni lauma lehdestä

Palvelutyö

“Jos elämämme painopiste on palvelutyössä, toiminnan lähtökohtana on useimmiten kristityn oma minä. Meidän kaikkien täytyy oppia ennemmin tai myöhemmin, että omat yrityksemme ovat turhaa vaivannäköä. Ne eivät tuota todellista hedelmää. Hengellinen kasvumme heikkenee ja kärsii silloin, kun touhuamisesta tulee pääasia, varsinkin kehityksemme alkuaikoina. Jos sen sijaan Kristuksessa kasvaminen saa olla ensimmäisellä sijalla, palvelutyömme ei mitenkään kärsi. Teemme työtä silloin, kun Jeesus haluaa ja sillä tavalla, kuin hän haluaa. Näin emme joudu fyysisesti, psyykkisesti tai hengellisesti murtumapisteeseen.

Miles J. Stanford: “Täytetyn työnvarassa”, Karas-Sana Oy, 1979

http://www.kristitynfoorumi.fi/PL12006.pdf

 TÄRKEIN VALVOTTAVA

“Ei kaikilta ole elävä toivo mennyt arkielämän vaivoissa ja kiusoissa; monelta se hävisi yhteisessä jumalan palveluksessa. Valvovalla kristityllä ei voi olla tärkeämpää valvottavaa kuin se, että hän jatkuvasti elää armosta.- - Armosta eläminen on tärkeintä, mutta samalla vaikeinta. Lainalaisuus on ihmisille kuin luontoa. Toimia, yrittää, tarttua ohjaksiin ja tehdä itse kaikki, ollakin kaikki –siihen kyllä suostumme ja sovellumme. Mutta olla kokonaan Jumalan varassa, Hengen johdossa ja paikalla, jossa Hän saa vaikuttaa niin tahtomisen kuin tekemisenkin– siihen meidän on vaikea suostua, sillä se on hengellistä.- - Armosta lankeamisen vaara on joka-aikainen vaara. Harva kristitty on lakannut kokonaan lihaan luottamasta.

”Niilo Tuomenoksa: “Kristusta kohti”,
Päivä Oy 1935

http://www.kristitynfoorumi.fi/PL12006.pdf

ASTIAN HEIKKOUS JA JUMALAN VOIMA

“Jos astian heikkous katoaa, katoaa saman tien Jumalan voima ja jäljelle jää sielullinen tai aivan luuloteltu voima. Sen varassa paisutaan, tullaan joksikin, eletään kuin Korintossa. Mutta oikea Jumalan voima, tuo suunnattoman suuri, ylläpitää ihmisessä heikkoutta ja yhä vain heikentää ihmistä tullakseen itse täydelliseksi."

Per-Olof Malk: “Voima on Jumalan”.

http://www.kristitynfoorumi.fi/PL12005.pdf


Valokuvat uintireissultani 2019 / Lea

Jumalan siunauksesta / Juha Vähäsarja

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

Nyt on aika etsiä minua, Herraa, minä tulen varmasti ja annan teille siunauksen sateen. Hoos. 10:12.

Jumalan siunaus pitää sisällään koko elämän tappioineen ja pettymyksineen. Siunaus ei kierrä niitäkään ongelmia, joiden kanssa me kipuilemme hautaan saakka. Siunaus on Herran läsnäolon päättymätön lupaus. Ja siunaus on toki myös sitä, että saamme ottaa hyvää Isän kädestä, kun hän sitä meille antaa. Hyvä annetaan siksi, että voisimme jakaa sitä eteenpäin tarvitseville. – Älä siis sinäkään pelkää omien murheittesi keskellä, että olisit oudossa paikassa. Herra Jeesus on kanssasi. Siunaus saattaa olla kätketty erityisesti juuri elämäsi raskaisiin vaiheisiin. On parempi kulkea Herran omana kipuja kantaen kuin onnellisena omia teitä. Herra kyllä pysyy heikon luona ja antaa ajallaan siunauksen sateen, lupauksensa mukaisesti.

          https://www.symbolum.fi/

Armon riittävyys

Luin aamulla seuraavan tekstin SRO:n päivänsanasta ja jaan sen myös tänne. Aina yhtä puhuttelevaa ja lohdullista. Ylläoleva jaekorttini on vanhan käännöksen mukaan.

https://sro.fi/paivan-sana

Mutta hän on vastannut minulle: ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. 2. Kor. 12:9.

Sairauden koskettaessa, lankeemuksen kohdatessa tai elämän epäonnistumisissa saatamme pelätä joutuneemme armon ulkopuolelle. Kristityn kun tulisi olla tällaisten asioiden yläpuolella. Uudella vakavuudella aloitamme kilvoittelun, teemme vakaita päätöksiä. Kuitenkin arki palaa pian ongelmineen, oma voima ei kauaksi kantanut. Kuinka paljon meitä uupuneita kristittyjä veljiä ja sisaria onkaan, taivas yksin tietää! Nyt Jeesus tulee luoksemme ja sanoo: armo riittää. Voima onkin heikkoudessa, ei luulotellussa vahvuudessani. Kallis hunajan pisara opettaa lempeästi samaa: ”Jos olet nähnyt Kristuksen, olet nähnyt hänessä kallion, joka on korkeampi omaa vanhurskautta, saatanaa ja syntiä. Tämä kallio seuraa sinua ja siitä pisaroi alati hunajaa ja armoa sinun ravinnoksesi.” Heikko kristitty, olet suojassa Jeesuksen haavoitettujen käsien alla jokaisena päivänäsi, myös sinä kaikkein vaikeimpana.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

      https://www.symbolum.fi/

Jokunen kuva myös tämän vuoden parvekekukistani. Oma vointi ei ole ollut mitä parhain, mutta päivä kerrallaan eteenpäin mennään - "parhaissa , vahvemmissa ja rakastavissa Herramme käsissä".

Hyvää ja siunattua kesän jatkoa!

 "Rakkaus on kuin kukka. Ystävyys on kuin suojaava puu." 
 - Samuel Taylor   Coleridge

Kuuletko sen mitä kuulen,

huminaa tuulen,

askeleet oravan,
kaukaista kukuntaa käen.

Näetkö sen mitä näen,
auringon nousevan.

Anna-Mari Kaskinen

Armonsa suojassa

"Uskossa heikkoja vahvista, Jeesus,
turvassa turvaton luonasi on.
Taas olet antanut autuuden päivän,
vielä on sanasi muuttumaton.
Hengelläs vyötä ja rohkaise meitä,
armosi vaatteella riisutut peitä,
armosi vaatteella riisutut peitä."

(virrestä 173)

Thomas Wilcox kirjoittaa Kalliissa Hunajan Pisarassa: 
 

”Yhtä vähän kuin voit estää aurinkoa nousemasta, yhtä vähän voi estää Kristusta, vanhurskauden aurinkoa, koittamasta. (Mal. 4: 2) Älä käännä hetkeksikään katsettasi pois Kristuksesta. Älä katsele syntiä, vaan katso ensin Kristusta. Ellet syntejäsi murehtiessasi näe Kristusta, lopeta murehtimisesi.” (Sak. 12: 10)

Siunattua kesää kaikille!

Mistä kärsivä löytää lohdutuksen tänään? / Charles H. Spurgeon

Mistä kärsivä löytää  lohdutuksen tänään? 

”Sillä  kaikki  ovat  tehneet  syntiä  ja  ovat  vailla   Jumalan   kirkkautta   mutta   saavat   hänen  armostaan  lahjaksi  vanhurskauden,  koska  Kristus  Jeesus  on  lunastanut  heidät  vapaiksi.  Hänet  Jumala  on  asettanut  sovitusuhriksi,  hänen  verensä  tuo  sovituksen  uskossa vastaanotettavaksi. (Room. 3.)
 Meidän   ”lohdutuksemme   vuori”   on   Golgata, jolla meidät on lunastettu. Hoitavan  lohdutuksen  talo  on  rakennettu  tälle  vuorelle puisesta rististä. Mikään historian tapahtuma ei auta sieluamme niin kuin se, mitä Golgatalla tapahtui. 
Kärsivä  sielu  ei  koskaan  löydä  lohdutusta  muualta  kuin  sieltä,  missä  kärsimys  kerran  oli    suurimmillaan  ja  missä  tuska  saavutti huippunsa. Tänäänkin.
Sinä,  joka  tiedät,  mitä  kärsimys  ja  ahdistus ovat, tiedät, ettet  sinä löytänyt apua tuskaasi  Taaborin  vuorella,  et  Hermonin  vuorella etkä sinä saanut apua Siinain vuorella.   Mutta   Getsemanessa   ja   Golgatan   vuorella  Jumala on sinua lohduttanut.
 Jeesuksen  Getsemanessa  vuodattamat  katkerat   kyyneleet   ovat   hoitaneet   sinun   katkeria  muistojasi  ja  kipujasi,  sotilaiden  ruoskaniskut,   jotka   osuivat   Jeesukseen,   ovat   lievittäneet   sinun   saamiasi   iskuja.   Jeesuksen  murhe  ja  kärsimys  Golgatalla ovat  lääkinneet  sinua  murheissasi  ja  suurissa kärsimyksissäsi. 
Muistathan  Simon  kyreneläisen,  joka  pakotettiin   kantamaan   Jeesuksen   ristiä?   Hän  kantoi  ristiä,  mutta  häntä  ei  naulittu  siihen.  Golgatan  keskimmäinen  risti  oli  varattu yksin Jeesukselle Kristukselle.
 Jeesuksen   vierelle   oli   ristiinnaulittu   kaksi   ryöväriä.   Ketään   vanhurskasta   ei   hänen   laillaan   ristiinnaulittu,   yhtäkään   opetuslasta  ei  ristiinnaulittu  hänen  kanssaan.   Kaikkien   ihmisten   ääretön   velka   pantiin hänen harteilleen, kaikkien syntien paino asetettiin hänen kannettavakseen. 
Hän  kärsi  kaiken,  mikä  ihmisten  olisi  tullut  kärsiä.  Hän  teki  kaiken  tarvittavan  yksin loppuun asti.
Ja  muista  tämä:  Jeesuksen  sovitustyö  oli Jumalalle kylliksi.  Jumala hyväksyi sen riittävänä  uhrina  meidän  ihmisten  puolesta.
 Jos  Jumala  ei  olisi  pitänyt  Jeesuksen  sovitustyötä  riittävänä,  Jeesus  olisi  jäänyt  hautaansa. Ylösnousemus osoitti, että Jee-suksen tehtävä oli loppuun suoritettu ja se oli Jumalalle ja ihmisille riittävä pelastukseksi kaikille, jotka uskovat.  

 Charles H. Spurgeon (1834–1892) (Otteet suom. POM)

 Armo riittää lehti Numero 5  https://www.evankeliumikoulu.fi/wp-content/uploads/2014/10/AR_2009-5.pdf