Johdanto
Anna
vakavalle harhaopille vähän aikaa, vähän huolenpitoa ja erilaisia
pakkauksia, niin siitä lopulta tulee useimpien hyväksymää – vaikka
edelleenkin on kyse samasta harhaopista!
”Sammakko pitää keittää hitaasti” on puheenparsi, joka viittaa
siihen, että asioiden täytyy edetä hitaasti, jos ihmisen pitää tottua
johonkin epätavalliseen ja epämiellyttävään Jos veden keittää liian
nopeasti, sammakko hyppää ulos padasta ja pakenee tiehensä. Jos
kuumentaminen tapahtuu oikein hitaasti, sammakko kelluu sopassa ja
viihtyy lämmössä, mutta kuolee sitten hitaasti, koska vesi tulee
kuumemmaksi.
Vastaavalla tavalla asia on meidän ihmisten kanssa, kun meidät
asetetaan epämiellyttävien uutisten ja muutosten eteen: jos nämä
uutiset/muutokset tulevat liian nopeasti, karkotamme ne mielestämme ja
pakenemme, mutta jos ne tulevat hitaasti – pikkuannoksina – niin me
totumme ja hyväksymme uuden vähitellen. Ehkä me jopa olemme sitä mieltä,
että pienet annokset ovat mielenkiintoisia ja mukavia. Tämän voi
yksinkertaisesti ymmärtää, jos ajattelemme sitä, kuinka olemme
totuttaneet itsemme yhä enemmän epäterveellisyyksiin, joita näytetään
televisiossa. Ajattelepa, jos tietyt tämän päivän elokuvat olisi
näytetty 60-luvulla, silloin olisi syntynyt aivan valtavia
protestimyrskyjä! Tänään kohautetaan hartioita. Tai ajattelepas, kuinka
olemme tottuneet oveliin muusikoihin. Tänä päivänä vievät vanhemmat jopa
lapsensa konsertteihin, joissa kauhurokkari Alice Cooper esiintyy,
sillä hänen katsotaan olevan melko vaaraton verrattuna äärimmäisiin
metalliyhtyeisiin. 70-luvulla sai Alice Cooper porttikiellon monissa
kaupungeissa maailmassa, kun ajateltiin, että hän soittaisi niissä. Nämä
ovat vain joitakin vähäpätöisiä esimerkkejä, mutta ymmärtänet, mitä
tarkoitan. (Alice Cooper sanoo olevansa kristitty tänä päivänä, mutta
hänen esiintymisensä eivät suorastaan ole mitään lastenohjelmia.)
Jos siis ihminen saadaan hyväksymään ei-hyväksyttävä, silloin tämä
täytyy jakaa pieniin annoksiin, jotka tarjoillaan yksi toisensa jälkeen
pitemmän ajan kuluessa. Jos joku saa yliannoksen ja reagoi
negatiivisesti, silloin ”käsittely” täytyy keskeyttää tietyksi ajaksi,
jotta se voidaan ottaa jälleen käyttöön, kun taas uusi ja vieras
hyväksytään jälleen. Tällä tavalla voidaan sellaiset kuin etiikka,
moraali, kulttuuri ja uskonto muuttaa ja murtaa valtavan mataliin ja
epäterveellisiin tasoihin. Asiat, jotka ensin eivät näytä olevan
hyväksyttäviä laajalle yleisölle, voivat mennä pinnan alle joksikin
ajaksi – kuin sukellusvene – noustakseen sitten pintaan jälleen, ja
silloin enemmistö hyväksyy ne. Syvän veden aikana keitetään sammakoita
hiljaa miedossa lihaliemessä, joka mureuttaa ne ja totuttaa ne
epäterveelliseen uuteen, joka sitten myöhemmin voi nousta pintaan
leveällä rintamalla – ehkä vähän erilaisessa pakkauksessa.
Tekstin jatko-osassa ajattelen, että ”sammakot” olemme me
kristittyinä. Liemipataa vastaavat silloin kaikki harhaopit, jotka
hiipivät kristikuntaan.
”Hitaan totuttamisen strategia”Under hela kristendomens
historia har villoläror av olika slag dykt upp och blivit mer och mer
accepterade. Fram till 1500-talet byggde t.ex. den Katolska kyrkan upp
en extremt avfallen Kyrka som Martin Luther och andra reformatorer
revolterade mot. Därmed inleddes en upprensning i delar av kristenheten –
dock inte från alla villfarelser. Men före reformationen hade den långsamma tillvänjningens strategi
Kun käytetään metodia ”keittää sammakko hitaasti”, haluaisin kutsua
sitä ”hitaan totuttamisen strategiaksi”, sillä juuri totuttaminen on
keskeistä. Nythän tämä strategia ei koske vain profaania aluetta, se on
voimassa myös mitä suurimmassa määrin kristillisellä alueella. Ja
tietenkin on olemassa
strategia kaiken sellaisen toiminnan
takana, onpa kyseessä ihmiset, kirkkojärjestelmä, salaiset seurat tai
pinnalta katsottuna saatana, joka on strategian takana.
Koko kristikunnan historian aikana ovat erilaiset harhaopit nousseet
esiin ja tulleet yhä suositummiksi. 1500- luvulle saakka esim. katolinen
kirkko rakensi äärimmäisen luopuneen Kirkon, jota vastaan Martti Luther
ja muut reformistit kapinoivat. Sen myötä alkoi puhdistus osissa
kristikuntaa – kuitenkaan ei kaikista harhaopeista. Mutta ennen
reformaatiota oli
hitaan totuttamisen strategia saanut vaikuttaa
suhteellisen häiriöttömästi ja sen mukana rakennettiin valtavan
korruptoitunut kirkkojärjestelmä, jossa on uskomattoman harhaisia
oppeja. Tämä kirkkojärjestelmä on tosin olemassa edelleen ja sen
järjestelmän sisällä on jatkettu prosessia tuoda sisään vielä lisää
harhaoppeja. Samaan aikaan on ollut myös taisteleva Jumalan seurakunta,
joka on ollut valveilla suhteessaan ”suureen porttoon” ja sen
viettelyksiin ja harhaoppeihin.
Kuinka reformaatio pysäytetään?
Sitä voi miettiä, mitä saatana on ajatellut suunnitelmissaan
pysäyttää reformaatio (uudistukset) ja korruptoida ne seurakunnat, jotka
ovat yrittäneet elää evankelisesti Raamattuun pohjautuvaa kristillistä
elämää. Myös voi pohtia sitä, mitä katolisen kirkon johtajat ovat
ajatelleet, kun he ovat tartuttaneet suunnitelmia ” tuoda uudelleen
eksyneet lampaat Pietarin istuimen (paavin) alaiseen kuuliaisuuteen”.
Totta kai molemmat ovat ymmärtäneet sen, että ”sammakko täytyy keittää
hitaasti” ja tietenkin he molemmat ovat monta kertaa tehneet yhdessä
työtä samaan suuntaan – ehkei kuitenkaan samaa tarkoittaen. Saatanahan
haluaa heittää
kaikki kadotukseen, myös katolisen kirkon
johtajat. Ja katolisen kirkon johtajathan uskovat tietenkin, etteivät he
itse joudu kadotukseen; he uskovat tekevänsä oikein, vaikkakin he koko
kristillisen historian aikana – silloin tällöin – ovat käyttäneet
suorastaan paholaismaisia metodeja ja kikkoja laajentamaan ja
säilyttämään katolisen kirkon mahtia.
Tehokas tapa pysäyttää reformaatio on, että silloin pienissä
annoksissa kylvetään harhaoppeja ja harhaluuloja evankeliseen
kristikuntaan. Nämä pikkuannokset hyväksytään peräkkäin ja siten myös
seurakunnat korruptoituvat peräkanaa – sisältäpäin. Tämä on linjassa
hitaan totuttamisen strategian kanssa.
Tietenkin saatana toimii näin, mutta jos katolinen kirkko tekee
vastaavaa, siitä en varmuudella voi sanoa mitään. Kuitenkin on valtavan
epäilyttävää, kun evankelisessa kristikunnassa jalansijan saavat
harhaopit, jotka voivat muodostua erinomaiseksi korokkeeksi ekumenialle
katolisen kirkon kanssa, ekumenialle, jota sitä paitsi usein johtaa
juuri katolinen kirkko.
Omasta puolestani näen selvästi, että
väärä karismaattisuus (epäraamatullinen tai väärät hengelliset manifestaatiot ja ilmaukset) ja nk.
Kristillinen mystiikka
ovat sellaisia ilmiöitä, joita istutetaan peräkanaa evankeliseen
kristikuntaan ja jotka nykyään muodostavat erinomaisen korokkeen
antikristilliselle ekumenialle sekä katolisen kirkon että Uusi Aika
-liikkeen ym. (New Age) kanssa.
Ihminen voi olla sitä mieltä, että on ihmeellistä, että katolinen
kirkko hyväksyisi erikoiset hengelliset ilmiöt kuten esim.
”torontolaistyyppiset”, mutta sellaisia hengellisiä manifestaatioita,
jotka eivät ole yhteneviä raamatullisesti ankkuroituneen kristillisen
uskon kanssa, esiintyi jo aikaisin katolisen kirkon eri mystikoiden
parissa. Teresa avilalainen, joka eli 1500-luvulla, on esimerkiksi
sellainen katolinen mystikko. Se, että hänet tehtiin pyhimykseksi, sanoo
jotakin katolisen kirkon hyväksynnästä ja mielenkiinnosta niitä
eriskummallisia manifestaatioita (väärää karismaattisuutta) kohtaan,
joita Teresa avilalainen sanoi kokeneensa. Hänen sanotaan saaneen
ihmeellisiä näkyjä, visioita ja ilmestyksiä, mukaan lukien näkyjä
helvetistä. Se, että Teresa otti Jeesuksen isän Joosefin
suojeluspyhimyksekseen (jota hän myös rukoili), sanoo jotakin niiden
näkyjen ja ilmestysten laadusta, joita hänen sanotaan saaneen. Hänen
vartalonsa saattoi eri tilaisuuksissa pudota transsiin niin, ettei hän
pystynyt liikkumaan tai puhumaan. Sanotaan myös, että hän pystyi
levitoimaan (liitelemään vapaasti). Luultavasti se syvämeditaatio, jonka
kanssa hän puuhaili, muodosti lähteen suurelle osalle siitä hämärästä,
jota hän sai kokea. Sellaisia erikoisia manifestaatioita me tavallisesti
kutsumme ”kundalini-ilmiöiksi”, juuri koska uskonnon harjoittajat sekä
hinduismissa että Uusi Aika – liikkeessä voivat kokea vastaavia ilmiöitä
ja heidän sanotaan silloin olevan tekemisissä ”kundalinivoiman” kanssa
(kundalini= käärmevoima hinduismissa).
Katolinen usko, mystiikka ja uskonnonharjoittaminen ovat sekoitusta
itämaisesta ja babylonialaisesta pakanuudesta sekä kristillisestä
uskosta. Lapseus ja luottamus Jumalaan on vaihdettu tulvaan metodeja,
sakramentteja, rituaaleja, tingeltangelia, mystiikkaa ym.. Kristillinen
sisaruus on vaihdettu hengelliseen ja patriarkaaliseen hierarkiaan.
Yksinkertainen usko on vaihdettu monimutkaiseen oppijärjestelmään, johon
sisältyy lukemattomia epäraamatullisia oppeja – joista osa on
suorastaan rienaavia. Kun silloin evankelinen kristillisyys – väärän
karismaattisuuden sekoittumisen takia, katolinen harhaoppi ja mystiikka –
yhä enemmän luopuvat puhtaasta raamatullisesta opista, niin silloin
reformaation etuja menetetään yhä enemmän. Jumala jättää temppelinsä
silloin yhä useammin (temppelin muodostavat kaikki todella uskovat
kristityt ihmiset), mikä vuorostaan avaa tien lopunaikojen
antikristilliselle järjestelmälle ja maailmanuskonnolle (katso esim. 2.
Tess.2:1–12). Toinen tie luopumukseen kristikunnassa kulkee Uusi Aika –
liikkeen kautta, mutta näissä kahdessa tiessä ei oikeastaan ole
suurempaa eroavaisuutta. Kaikki luopumuksen tiet kuljettavat lopuksi
Ilmestyskirjan lukuun 13. Silloin reformaatio ja evankelinen
kristillisyys loppuvat – joka tapauksessa sen vapaus ja kasvu!
Esimerkkejä ”padoista” joissa kristittyjä pehmitetään
Jos nyt ajattelemme evankelista kristillisyyttä sammakkoina, joita
pehmitetään harhaoppien liemessä, mitä sellaisia esimerkkejä näemme
modernissa ajassa?
Uskonliike
Ensimmäisen esimerkin haluan ottaa Uskonliikkeestä, jossa on
uskonjulistusta/menestysteologiaa. Kun tämä tuli Ruotsiin 80-luvun
alussa – etupäässä Ulf Ekmanin kautta – niin monet kypsät ja pätevät
teologit löivät taaksepäin ja varoittivat ahkerasti. Useita kirjoja
kirjoitettiin, jotka paljastivat uskonliikkeen suurena, yhtenäisenä
pakettina, jossa oli pilkkaavia harhaoppeja. Myös monet pastorit ja
teologit Helluntaiherätyksessä reagoivat voimakkaasti Uskonliikkeen
vääriä oppeja vastaan – ei vähiten USA:ssa. Kristityt, joilla oli
henkienerottamisen armolahja, tunsivat suoraan, että jotain oli
hullusti, mutta eivät ehkä heti tarkasti kyenneet tarkasti
määrittelemään, mikä oli väärää. Uskollisuus Raamattua kohtaan, Raamatun
osaaminen, hyvä teologia, terävät aistit, terve kriittinen ajattelu ja
mietiskely olivat sitten työkaluja, jotka Hengen johdatuksessa
voimakkaasti ja yhteen ääneen paljastivat Uskonliikkeen hyvin vakavaksi
harhaopiksi.
Mutta mitä sitten tapahtui? Niin, ehkä hieman saattoi nähdä
sukellusvenestrategiaa. Yhtäkkiä ei enää puhuttukaan enää niin paljon
Uskonliikkeestä. Kireät debatit olivat poissa. Ja kun itse 2000 -luvun
alussa itse ilmaisin huoleni Uskonliikkeestä eräälle pastorille täällä
Alingsåsissa, niin hän vain torjui sen ja sanoi jotenkin tähän tyyliin
”Äsh. Sehän on nyt jo poissa.”. Ajan mittaan
hitaan totuttamisen strategia
vaikutti kristikuntaan ja yhä enemmän vain totuttiin Elämän Sanaan, Ulf
Ekmaniin ja Uskonliikkeen oppeihin sekä epäterveeseen hengellisyyteen.
Mitään erikoista ei muuttunut Uskonliikkeen teologiassa, vaan
kristikunta indoktrinoitiin hitaasti ja se
tottui harhaoppeihin.
Yhtäkkiä oltiin veljiä. Yhtäkkiä nähtiin Uskonliikkeen tiedot
resurssina. Yhtäkkiä toivottiin yhteistyötä Uskonliikkeen kanssa. Ja
yhtäkkiä nähtiin toinen toisensa taistelutovereina ”maailmanlaajuisessa
herätyksessä”, josta monet profetoivat.
Nyt monet ovat tänä päivänä melko hyvin keitettyinä sammakoina,
keitettyinä Uskonliikkeen hämärässä sopassa. Nyt harhaopettajat ja
evankeliset kristityt marssivat käsi kädessä Jeesus-manifestaatioissa ja
uskovat että Ruotsin väestö on vaikuttunut siitä ja että saatana on
peloissaan. Mutta niin ei toimi Jumalan ykseys eikä herätys, jonka
Jumalan Henki on aloittanut. Nyt tässä vaiheessa on toisin sanoen
jouduttu pois raiteilta oikein kunnolla.
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä kaikki päättyy!
Toronto-andligheten
”Toronto-herätyksestä”, josta tuli maailmanlaajuinen hengellinen
liike, voidaan kirjoittaa kuinka paljon tahansa, sillä juuri tässä
hulluudet kristikunnassa todella alkoivat kiehua yli leveällä rintamalla
(mutta asiat pahenisivat vain jatkossa). Tässä oli kyseessä
manifestaatiot, jossa ihmisistä tuli ”hengellisesti juopuneita” ja siksi
he hohottivat, makasivat lattialla ja sätkyttelivät ja vapisivat,
ryömivät ympäriinsä kuin erilaiset eläimet ja kuulostivat erilaisilta
eläimiltä, jne. jne. Puhdasta hullujenhuonetta toisin sanoen. Katsopa
vain tätä videota, miltä saattoi näyttää silloin, kun tämä lähti
liikkeelle:
http://www.youtube.com/watch?v=xCeVZ6e2T0E.
Henkilökohtaisesti uskon, että Toronto-hengellisyyden strateginen
tehtävä oli siemaista mukaansa kaikki ne karismaatikot, jotka eivät
olleet langenneet Uskonliikkeen julistukseen. Toronto-hengellisyyden
kautta heidät vihittiin kuitenkin Uskonliikkeen julistukseen, ilman että
he edes olivat siitä tietoisia. Mutta sitä, mitä monet eivät tienneet,
oli että Toronto-herätys oli alkanut Uskonliikkeen kahdesta suuresta
miehestä: Kenneth Haginista ja Kenneth Copelandista ja hyvänä apuna oli
Rodney Howard Browne.
Sen kertomuksen olen kirjoittanut ruotsiksi tähän linkkiin.
Kun tapahtumat Torontossa alkoivat 90-luvun puolessa välissä, niin
oli taas monia valveilla olevia kristittyjä, jotka reagoivat ja
ymmärsivät, että tämä oli ”herätys”, jolla ei ollut minkäänlaista
tekemistä Raamattuun ankkuroituneen kristillisen uskon kanssa. Mutta kun
reaktiot kasvoivat isoiksi, painui Toronto-herätys pinna nalle hieman,
luovuttaakseen ”mureuttamisen”
hitaalle totuttamisen strategialle.
Toronto-tuulet sitten levisivät vähän sinne tänne. Esimerkiksi ilmestyi
esimerkkejä Toronto-ajattelusta ja Toronto-manifestaatioista
opetusmateriaalissa Alfa-kursseille ja totta kai Alfa on silloin osa
hidasta totuttamisen strategiaa, olipa se suunniteltua tai ei.
Linkissä ruotsiksi aikaisempi tekstini Alfa-kurssista.
Kristinusko on siis ajan mittaan enemmän ja enemmän tottunut
harhaoppeihin Torontosta. (Tähän lisään, että Toronto-manifestaatiot
eivät olleet jotain aivan uutta kristikunnassa Toronto-herätyksen myötä.
Niitä on ponnahtanut esiin aikaisemminkin, mutta silloin pienemmissä
yhteyksissä ja vähäisemmässä määrässä.)
Ensimmäinen pieni testi Toronto-hengellisyyden hyväksymisestä
kristikunnassa tapahtui silloin, kun puhkesi eräänlainen Toronto-herätys
eräässä helluntaiseurakunnassa Pensacolassa/Brownvillessä (USA:ssa)
joku vuosi Torontossa tapahtuneen ensimmäisen ilmitulon jälkeen. Mutta
suuri testi tuli alkukesästä 2008 tilaisuudessa Lakelandissa, jossa Todd
Bentley oli kärjessä (myös USA:ssa). Täällä manifestaatioista tuli jos
mahdollista vielä enemmän absurdeja. Mutta se, mikä oli hätkähdyttävää
silloin, oli, miten laajaa mielenkiintoa koko kristikunta nyt osoitti
tämän tyypin ”herätykselle” Lakelandissa. Täältä lähetettiin kaapelilla
joka ainoa kokous sekä satelliitti-TV:n että Internetin kautta. Ihmiset
matkustivat läheltä ja kaukaa ”hakeakseen kotiin” vähän siitä
”voitelusta”, jolla Todd Bentley palveli. Monet sekä tunnetut että
ei-tunnetut ruotsalaiset kristityt matkustivat sinne saadakseen osan
siitä, mitä tapahtui Lakelandissa. Sen, että Lakeland ja Todd Bentley
olivat todella yhteenliitettyjä Torontoon ja John Arnottiin (päähenkilö
Toronto-herätyksessä) näet ja kuulet tässä
videossa.
Kriittinen
ajattelu oli kuin poispuhallettua enemmistössä kristittyjä Lakelandin
tapahtumissa, Raamatun osaamista ei näkynyt, raamatullista koettelemista
ei harrastettu jne. Sammakot viihtyivät nyt niin hyvin padassa, että
kaikki, joilla oli Jeesus -nimi yllään, nieltiin nahkoineen ja
karvoineen, olipa tarjoilijana itse saatana tai ei – sillä kuinka pystyi
tietämään, ettei juuri saatana ollut taustalla koettelemisen ja
Raamattuun vertaamisen puuttuessa?!
Minä kutsun koko tätä liikettä aivan yksinkertaisesti
”Toronto-hengellisyydeksi” tai ”Myöhempi-sade-perheeksi”. Tästä
liikkeestä on tullut testi kristikunnalle siitä, kuinka kauas on
päädytty Raamattuun ankkuroituneesta kristillisestä uskosta. Ja testi
paljastaa, että ”sammakonkeitto” on kulkenut valtavan, valtavan
pitkälle.
Hitaan totuttamisen strategia on toiminut
täydellisesti, ja nyt se hyväksytään se, mikä evankeliselle
kristikunnalle aikaisemmin oli ilmeisen epäraamatullista, pettävää ja
ei-hyväksyttävää. Toronto-hengellisyyden kautta on nielty Kenneth
Haginin uskonjulistus, joka on oikea katalysaattori, kun kyseessä on
luopumus. Erään selvän esimerkin tästä totuttamisesta näin
kristillisestä lehdestä Hemmets vän (Kodin ystävä) torstaina 9. elokuuta
2012. Siinä oli artikkeli, joka periaatteessa puolusti ja suosi
Toronto-hengellisyyden jatkuvaa leviämistä. Artikkelista puuttui
täydellisesti kriittinen analyysi. John Arnott sai vastaan väittämättä
tuoda esiin ennenkuulumattoman ihmeellistä tukea Raamatusta niille
erikoisille manifestaatioille, joita Toronto-tuulet pyyhkäisevät (Olen
kirjoittanut Arnottin ontuvasta Raamatun tuesta toiseen artikkeliin
ruotsiksi
tähän linkkiin).
Olivatpa asiat miten hyvänsä, ei sellaista artikkelia olisi ikinä
julkaistu lehdessä Hemmets vän (Kodin ystävä) 15–20 vuotta sitten ja
tässä esimerkissä näkee, että
hitaan totuttamisen strategia on tehnyt työnsä myös Hemmets vän – lehden toimittajien keskuudessa.
New Wine (Uusi viini)
Ne, jotka eivät voineet niellä syöttiä Uskonliikkeen
julistuksesta, saivat siis kuitenkin Uskonjulistuksen kaupan päälle
Toronto-hengellisyyden kautta. Mutta ellei sitten voinut niellä syöttiä
Toronto-hengellisyydestä? No silloin on syntynyt muita liikkeitä, joissa
saa Toronto-hengellisyyden kaupan päälle ja sen myötä myös
Uskonliikkeen julistuksen Kenneth Haginilta – joka loppujen lopuksi
johtaa reippaaseen luopumukseen todellisesta, evankelisesta uskosta.
Yksi esimerkki sellaisesta uudesta liikkeestä on ”uudistusliike” Uusi
Viini (New Wine), joka alkoi hiukan matalalla profiililla, mutta joka
tänä päivänä häpeämättä tarjoaa julistajia, joilla on voimakas veto sekä
Toronto-hengellisyyteen ja Uskonliikkeeseen (kuten esim. Heidi Baker,
Bill Johnson, Randy Clark ja Marc Dupont). Se, että Daniel Norburgista
nyt näyttää tulevan uusi lähetysjohtaja Evankelisessa Vapaakirkossa
(EFK), on vielä yksi palapelin pala lisää ymmärtämään sitä, minne
Ruotsin kristikunta on matkalla. Daniel Norburg on nimittäin New Winen
(Uuden Viinin) Ruotsin osaston puheenjohtaja!
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä päättyy!
Katolilaisuus
Vain pari vuosikymmentä sitten oli katolinen oppi ja uskonnon
harjoittaminen punainen vaate melkein kaikille evankelisille kirkoille
Ruotsissa. Jopa Uskonliike tuohon aikaan otti etäisyyttä
katolilaisuuteen. Oli olemassa hyvää tietoa kaikista niistä
harhaopeista, joita katolinen kirkko on rakentanut uskonnolliseen
järjestelmäänsä, tietoja, jotka olivat perintöä reformaation kirkkaista
päivistä ja ruotsalaisesta herätyskristillisyydestä.
Mutta nyt evankelinen kristikunta on myös tottunut katolilaisuuteen
hitaan totuttamisen strategian
ansiosta. Se on tullut pikkuhiljaa siten, että vähitellen on hyväksytty
sellaiset asiat kuten ikonit, pyhäinjäännökset, hetkipalvelukset,
rukousnauhat (Pelastajakranssi), korkealentoiset ehtoollishetket,
rituaalit, sakramentalismi, hengelliset hierarkiat, jne. jne. Tänä
päivänä on iso osa evankelista kristikuntaa (eikä vähiten johtajisto)
niin mukautunut tähän, että näyttää siltä, että ollaan sokeita kaikille
niille vakaville harhaopeille, joita katolilaisuus sisältää. Mielellään
kuljetaan käsi kädessä katolisen kirkon kanssa eri konferensseissa ja
manifestaatioissa. Pastorit matkustavat retriitteihin. Maria saa yhä
suuremman roolin saarnoissa. Ehtoollisen sisältöä muutetaan jne.jne.
Yksi henkilö, joka näyttää tulleen valmiiksi keitetyksi, kun kyseessä on
katolilaisuuden omaksuminen, on Ulf Ekman, mutta minä luulen mieluummin
hänen olevan yksi heistä, joka lisää lämpöä padan alle (Pyydän anteeksi
minun hiukan ytimekästä kuvakieltäni, mutta olen kamalan järkyttynyt ja
väsynyt tähän!).
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä kaikki päättyy!
New age (Uusi Aika)
Minun täytyy ottaa esille myös tämä ”pata”, vaikkakaan tämä ei
ole haara kristikunnassa – vielä. Mutta tosiasia on, että kristikuntaan
on viime vuosina vaikuttanut suuresti se hengellinen voileipäpöytä,
jonka Uusi Aika on kattanut.
Jos katsoo ympärilleen, mitä esim. Ruotsin kirkko Tukholman
alueella tarjoaa jumalanpalveluksissaan, niin näkee, että Uusi Aika on
saanut siellä valtavan suuren läpimurron. Sieltä löytyy sellaista kuin
meditaatio, jooga, mindfulness, ykseyssiunaus, diksha, parantuminen
(healing) jne. Tukholman kirkoissa voi saada kuulla tunnettuja Uusi
Aika-esiintyjiä puhuvan, kuten esim. Thomas Di Leva ja Kay Pollak Sitä
voi mietiskellä kuinka ihmeessä se, mikä oli tabu 20 vuotta sitten, on
nykyään niin hienoa ja oikeaa. Totta kai tässä myös on kyseessä
hitaan totuttamisen strategia.
Voimme nähdä tänä päivänä, kuinka tämä myös liikkuu kohti
vapaakirkkoja, joskus kristillisiksi muutettujen itämaisten tekniikoiden
kuten esim. Tikvan avulla, erään joogamuodon avulla. Siinä on vähän
kristillistä raamia!
Tikvasta on ruotsinkielinen teksti. Ole aivan varma, Uusi Aika muodossa jos toisessa tulee yhä tavallisemmaksi ja tavallisemmaksi myös maamme vapaakirkoissa.
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä päättyy!
Erittäin vakava nykytilanne
Olen edellä kuvaillut vähän sitä, mihin olemme joutuneet sen
jälkeen, kun meitä on usean vuoden aikana indoktrinoitu erilaisilla
harhaopeilla. Koostaen voi sanoa, että kristikunta on nyt
väkivaltaisesti johdettu harhaan ja se on VÄÄRÄN kristinuskon
vaikutuksessa. Epäraamatulliset opit Uskonliikkeestä ovat hiipineet
sisään erittäin moneen seurakuntaan maassamme. Hengelliset, itämaiset
kundalini-tyyppiset manifestaatiot ovat nähtävissä monissa kristityissä
korkeimpana tasona kristillistä karismaattisuutta – huolimatta siitä,
ettei niille löydy raamatullista tukea. Katolinen ja itämainen mystiikka
nähdään monesti syvimpänä ja hienoimpana kristillisenä
uskonnonharjoittamisena, huolimatta raamatullisen tuen puutteesta ja
huolimatta siitä, että myös tämä on saanut alkunsa itämaisesta
uskonnosta. Uushengelliset metodit ovat tulleet normaaliksi tarjonnaksi
monissa seurakunnissa Ruotsin kirkossa, myös osissa vapaakirkkoja.
Amerikkalaisten teologien kuten Rick Warrenin, Brian McLarenin, Joel
Osteenin ja muiden teologiset ideat vievät pois kristikuntaa tieltä
samaan luopumuksen suuntaan. Ja ole varma, että kaikki tämä kiehuu
synteesiksi, jossa lopullinen lihakeitto on sitä, mitä voit lukea
Ilmestyskirjan 13. luvun johdannosta.
Kun aikuiset seurakuntien jäsenet, johto ja pastorit eivät enää
varoita väärästä ja epäraamatullisesta, eivätkä myöskään julista täyttä,
todellista ja tervettä evankeliumia, silloin on harhaoppeja vastustava
voima lähes olematon nuorempien jäsenten joukossa. Nuoret
seurakunnissamme ovat valtavan suuri riskiryhmä, kun kyseessä on
Toronto-hengellisyyden, Uskonliikkeen julistuksen, mystiikan, katolisen
uskonnonharjoittamisen ja monen muun asian epäkriittinen nieleminen.
Olen siis peloissani siitä, että nyt tulee kokonainen sukupolvi, jonka
johtajat ovat johtaneet harhaan ja joka nyt nousee esiin täydessä
voimassa ja puolustaa kaikkea sitä väärää, jonka he ovat saaneet
vastaanottaa kristillisinä totuuksina – vaikka ne ovat valheita
helvetistä! Tämän näkee jo joistakin nettisivustoista, joita nuoremmat
kristityt pitävät. En halua syyttää näitä nuoria, vaan haluan sen sijaan
osoittaa vastuuta heidän harhaan menemisestään vanhemmalle johdolle
kristikunnassa.
Kuinka kauas sitten kristikunta on langennut? Kuinka huonosti ovat
asiat, kun hyväksytään yhä pahempia harhaoppeja? Kuinka pitkälle on tämä
epäterve indoktrinointi saanut mennä?
Uusi normaalitila
Totta kai nyt kristikuntaan on ilmennyt kokonaan uusi normaalitila.
Poissa on aika, jolloin Raamattuun ankkuroitunut evankelinen usko oli
tunnusomaista vapaissa seurakunnissa. Silloin huomio kiinnitettiin
ihmisten kääntymiseen, pelastumiseen, pyhittymiseen, opetuslapseuteen,
lähetyskäskyyn ja Jeesuksen takaisintuloon. Se oli julistusta, jonka
Jumala silloin tällöin vahvisti antamalla Raamattuun ankkuroituneiden
merkkien ja ihmeiden tapahtua. Tänä päivänä sen sijaan keskitytään MINÄN
hyvinvointiin, menestykseen, kokemuksiin, kundalinityyppisiin
manifestaatioihin, kaikki sekoitettuna erilaisilla harhaopeilla – tai
oppien puuttumisella! Sitä, joka tänä päivänä asettuu puolustamaan
evankelista Raamattuun ankkuroitunutta uskoa, tullaan pilkkaamaan ja
kutsumaan dogmaattiseksi, fundamentalistiksi, rakkaudettomaksi ja
tuomitsevaksi. Ne, joita kunnioitetaan, ovat sellaisia, jotka
sätkyttelevät lattialla, karjuvat menestystä tai ”sietävät” kaiken ja
kaikkia – paitsi niitä, joita osoitetaan suvaitsemattomiksi (Tiedän
kyllä yleistäväni tässä hieman.).
Ja totta kai kristikunta on nyt langennut vielä syvemmälle kuin mitä tapahtui Lakelandissa vuonna 2008. Katsopa vaikka
John Crowderia,
josta tänä päivänä on tullut suosittu julistaja kaikkialla maailmassa.
Hänen mielestään pitää tulla ”aineisiin” Pyhästä Hengestä, aivan kuten
”polttaisi” saadakseen näitä kiksejä. Se osa, ”uudesta kristikunnasta”,
joka ei pidä Crowderista, ehkä mieluummin seuraa Rick Warrenia tai Brian
McLarenia uuden maailmanjärjestyksen jalanjäljissä. Tai sitten
seurataan mystikkoja ”sisäisellä matkalla”.
Katsopa julistaja Sign Firemania Nigeriassa paljastavassa reportaasissa hänestä:
https://vimeo.com/31656466.
Näin karismaattinen liike on kehittynyt (isosti!) Nigeriassa. Mieti
sitten, että John Arnott (joka oli mukana aloittamassa
Toronto-herätystä) oli tervehtimässä samanlaista julistajaa (ehkä
pahempaa) Nigeriassa joku aika sitten, nimeltään T.B. Joshua,
”täyttääkseen” omaa ruokakomeroaan. Sen jälkeen Arnott vieraili
Arken-seurakunnassa Tukholmassa. Voit nähdä John Arnottin käynnillä T.
B. Joshuan luona myös tässä lyhemmässä 8-osaisessa videossa:
http://www.youtube.com/watch?v=DfMwaOevrpc.
Sama Arnott oli yksi julkkisjulistajista Elämän Sanan Eurooppa
konferenssissa 2013, ja silloin hänellä oli tämä kauhea ”voitelu” mukana
matkavarustuksissaan.
Sen, mitä voi oppia ylläolevista esimerkeistä, on, että lämpötila
padassa on noussut kunnolla. Jos jää siihen pataan, tulee entistä
sameammiksi kuumille höyryille, aivan kuin sanotaan 2. Tess. 2:11.
Hitaan totuttamisen strategia on
saanut vaikuttaa kunnolla, ja nyt kristikunta Ruotsissa on valmiina
merkittävästi huonompiin asioihin, kuin niihin, jotka enemmistö hylkäsi
80- ja 90-luvuilla.
Pitää kysyä itseltään, mihin tämä päättyy!
Mihin tämä päättyy?
Vastaus kysymykseen on oikeastaan yksinkertainen, sillä tärkein tavoite
hitaalla totuttamisen strategialla on saada
KAIKKI
ihmiset ja maat – riippumatta uskosta, uskonnosta, poliittisesta
vakaumuksesta, kielestä tai kulttuurista – vapaaehtoisesti kumartumaan
Antikristuksen eteen, josta Ilmestyskirjan luku 13 kertoo. Siinä saamme
siis vastauksen!
Koska tosikristityillä on Raamattu perustana uskolleen, niin on
olemassa joukko uskovia siitä, joilla on tieto siitä, mitä kerrotaan
Ilmestyskirjan luvussa 13 ja toivottavasti myös tietynlaista valvomista
suhteessa siihen. Kuinka sitten saatana tulee saamaan nämä kristityt
voittokulkueeseensa? No istuttamalla harhaopin toisensa perään
hitaan totuttamisen strategian
kautta, mikä johtaa korruptoituneeseen kristillisyyteen, mikä johtaa
suureen luopumukseen, mikä johtaa siihen, että kristikunta kadottaa
Jumalan johdatuksen ja suojeluksen. Se taas puolestaan johtaa siihen,
että otetaan vastaan lopun ajan Antikristus avoimin sylin – hänet, joka
tulee olemaan ihastuttava persoona sokeutuneille! Siinä ihminen on aivan
kokonaan keitetty; silloin hän on kokonaan kadotettu! Tarkkaa nyt, että
tämä ei koske häntä, joka Jeesuksen sanojen mukaan
valvoo ja pyytää saada ottaa vastaan sen
rakkauden Totuuteen, joka voi pelastaa harhaopeilta, sokeutumiselta ja luopumukselta (katso 2. Tess. 2:9–12).
Raamatun jakeita johdatukseksiOm du nu känner att du blivit påverkad av den långsamma tillvänjningens strategi
Minkälaisia Raamatun jakeita voimme sitten löytää, jotka
varoittavat ja ohjaavat meitä tässä asiassa? Ensimmäiseksi haluan nostaa
tämän Jeesuksen sanan:
Matt. 5:29: ”Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se
pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi
joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin”.
Tässä näemme, että Jeesus tarkoittaa sitä, että meidän pitää toimia
nopeasti ja voimakkaasti silloin, kun näemme jotain epätervettä vievän
meidät pois tieltä. Jeesus sanoo tämän siinä yhteydessä, jossa hän puhuu
aviorikoksesta, mutta totta kai tämä neuvo pätee myös kaikkiin niihin
haluihin, jotka haluavat viedä meidät pois tieltä epäterveeseen
elämäntapaan – jopa harhaoppeihin! Jos antaa halun saada jatkaa
houkutteluaan ja vetämistään, niin silloin ihminen on kuin sammakko,
jota keitetään hitaasti: hänet totutetaan hitaasti ja juuri silloin
ihminen ei enää ole sitä mieltä, että Jumalan Sanan mukaan väärät asiat
olisivat niin vaarallisia enää. Mutta silloin ollaan myös kiinni
synnissä tai harhaopissa. Mitä ” repiä silmä päästään ja heittää se
luotaan” tarkoittaa käytännössä juuri sinulle, voi esimerkiksi olla se,
että jätät epäterveen yhteisön, vaihdat työtä, jätät epäterveet ystävät,
jätät epäterveen seurakunnan, hävität joukon kirjoja, jne. Siis
drastista toimenpidettä eivät saa estää viettelykset tai halut. Silmän
irti repiminen tekee kipeää, joten varaudu kipuun, jos haluat kulkea
Jumalan kaitaa tietä, sitä tietä, joka johtaa Elämään!
Seuraavat Raamatun kohdat apostoli Paavalilta vahvistavat näitä ajatuskulkuja:
Room. 16:17: ”Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä. (Ruotsalainen Raamattu lisää: och kan bli er till fall = ja voivat olla teille luopumukseksi/lankeemukseksi, kääntäjän huom.!)
Raamattu 2000 – versiossa sanotaan ”
varo niitä, jotka aiheuttavat hajaannusta ja houkuttelevat luopumukseen siitä opista, jota teille on opetettu ”,
mikä vähän paremmin näyttää sen, mistä on kyse. Tässä Raamatun jakeessa
on siis selvää, kuinka Paavali haluaa meidän toimivan, kun joku tulee
luoksemme vieraan opin kera. Meidän ei pidä pysyä paikoillamme ja poimia
”se, mikä on hyvää”. Tässä ei ole tilaa rusinanpoimintaan, dialogiin
eikä ekumeniaan.
Molemmat nämä Raamatun kohdat, jotka olen nyt ottanut esille,
puhuvat samaa kieltä: tee jotain drastista, jos on riski siihen, että
sinä kietoudut näihin. Lähde pois, jos tunnet, että padassa alkaa olla
lämmintä, ja lähde ennen kuin sinä olet puutunut (turta)!
Jos sinusta nyt tuntuu siltä, että sinuun on vaikuttanut
hitaan totuttamisen strategia,
mutta edelleen pystyt ajattelemaan selkeästi ja itsenäisesti, niin tie
ulos tästä on murtaa poikki epäterveet osat, jotka riskeeraavat kietoa
sinut – aivan Jeesuksen sanojen mukaan. Hyppää ulos padasta ennen kuin
on liian myöhäistä, mutta varo eristäytymistä. Pyydä Jumalalta terveitä
kristittyjä ystäviä, terve kristillinen yhteys on tärkeää – ja ihanaa!
Lue lisää (ruotsiksi toistaiseksi)
Tio villoläror inom Trosrörelsens teologi
Trosrörelsen, Toronto, New Wine mfl - alla hör de ihop!
Om Katolska kyrkan och katolicism
När kommer ekumeniken med New age?
/Lennart / Suomennos Sylvi Hänninen
Utskriftsvänlig version